Onnellinen avioliitto

Onnellinen avioliitto – Blogi ja tukea parisuhteeseen

  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
Kirjoittaja

Tiia Brockman

Tiia Brockman parisuhdeohjaaja
Tiia Brockman

Puhutteleva peilikuva kuvastaa sitä, miten puolisot ovat toinen toisilleen peili kasvussa ja itsetuntemuksessa.
Muualle kirjoitetut tekstitOma kasvu

Puoliso on peilini: Miten parisuhde opettaa meitä näkemään itsemme?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 27/06/2019

Parisuhteessa kumppani on kuin peili, joka heijastaa meistä takaisin asioita, joita emme välttämättä muuten itse huomaisi. Parisuhde peilinä on haastava, mutta palkitseva työkalu niin itsetuntemuksessa kasvamiseen kuin yhteiseen kasvuunkin.

Tunteiden ja kasvun peilausta

Puoliso on tunteideni peili. Häntä vasten peilaan iloa, ärtymystä, innostusta ja pettymystä. Vaikka välillä sorrun kaatamaan tunteeni hänen päälleen, tavoitteeni on oppia vain peilaamaan niitä. Puolison kautta näen tunteeni uudessa valossa ja ymmärrän itseäni paremmin.

Samalla puoliso on kasvuni peili. Häntä vasten peilaten näen asiat muistakin kuin omasta näkökulmastani. Opin näkemään itseni eri kulmista, hiomaan särmiäni ja tunnistamaan ne kohdat, jotka vaativat vielä kasvua.

Arvostuksen kuvastin ja täydentävä peilikuva

Puolison silmät toimivat kuvastimena: niiden kautta näen olevani kaunis, arvostettu ja rakas virheinenikin. Ilman tätä kuvastinta en osaisi huomata kuvajaisessani niin paljon hyvää.

Olemme myös toisillemme täydentäviä peilikuvia. Siellä, missä minä olen epävarma, puolisoni on rohkea. Tämä vastavuoroisuus tekee meistä yhdessä vahvempia.

Rohkeus katsoa peiliin

Peiliin katsominen vaatii rohkeutta, sillä se tarjoaa suoraa rehellisyyttä ja uusia oivalluksia. Mutta peilille voi myös iskeä silmää – pieni flirtti ja hymy saavat peilikuvankin loistamaan.

Wikipedia kertoo, että tasopeilissä rinnakkaiset valonsäteet vaihtavat suuntaa säteiden pysyen edelleen rinnakkaisina. Sellainen haluaisin olla: rinnakkainen valonsäde puolisoni vierellä. Sellainen, joka peilautuessaan pysyy lujasti rinnalla ja samalla auttaa näkemään uusia näkökulmia.

Kiitos, kun olet peilini!


Parisuhdeohjaus: Kun peili säröilee

Joskus peiliin katsominen tuntuu liian pelottavalta, tai heijastus on niin säröillä, ettei siitä saa selvää. Se on inhimillistä.

Intohimo parisuhdetyöhön sai minut opiskelemaan parisuhdeohjaajaksi. Vuodesta 2022 olen toiminut parisuhdeohjaajana ja auttanut pariskuntia puhdistamaan peilien pinnan. Ohjauksessa opimme peilaamaan asioita rakentavasti, jotta kumpikin voi tuntea itsensä nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi.

Olisimmepa me saaneet häälahjaksi ohjausta näiden peilien äärellä. Se olisi säästänyt meidät monelta turhalta säröltä. Tarjoan nykyään lahjakortteja, joita voi käyttää häälahjaohjauksina. Ne ovat olleet vaikuttava tapa aloittaa yhteinen taival tietoisesti ja avoimesti.

Haluatteko oppia peilaamaan toisianne paremmin? 👉 Lue lisää parisuhdeohjauksesta ja varaa aikasi tästä


Tämä on alunperin Parempi avioliitolle kirjoittamani teksti Peilausta.

27/06/2019 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Pimeässä yksin loistava lamppu kuvastaa valoa, mitä narsismin ja manipulaation ymmärtäminen voi tuoda narsistin uhrille.
Oma kasvuTunteet parisuhteessa

Yksi luku narsismista – Kun manipulaatio pukeutuu kauniisiin sanoihin

Kirjoittajalta Tiia Brockman 29/05/2019

Tämä teksti ei pureudu ainoastaan parisuhteisiin, vaan laajemmin ihmissuhteiden dynamiikkaan. Postaus on rakentunut vuosien varrella koetun, luetun kirjallisuuden ja jaettujen ajatusten pohjalta narsismista. Haluan nostaa esiin ne näkökulmat, jotka ovat erityisesti puhutelleet minua tässä monitahoisessa aiheessa.

”Epä-tunteet” narsistin uhrin arjessa

Epävarmuus, epämääräisyys, epäselvyys, epäluottamus, epäusko, epätoivo. Nämä tunteet nousevat ensimmäisenä mieleen narsismista puhuttaessa. Uhri elää jatkuvassa epä-tilassa.

Äänet pään sisällä – ja usein ympärilläkin – toistavat: ”Sinä vain kuvittelet.” Vasta kun ilmiötä alkaa ymmärtää, alkaa tajuta näitä epä-tunteita. Sitä epämääräistä fiilistä, että jokin on pielessä ja pahastikin. Kun tosiasiat muuttuvat narsistin mielen mukaan, on luonnollista, että uhrin todellisuudentaju horjuu.

Manipulaatio piilotetaan rivien väliin

Narsistin tapa manipuloida on hienovaraista ja verhottua. Hän käyttää täyteen puhuttuja ja kirjoitettuja rivejä, koska manipulointi tarvitsee suojakseen kohinaa.

Vertauskuva: Manipulaatio on kuin myrkkyä, joka on sekoitettu hyväntuoksuiseen, lämpimään teehen. Se on piilotettu taitavasti rivien väliin. Molempia tarvitaan: ilman kauniita rivejä ei olisi niitä välejä, joihin myrkyn voi vaivihkaa upottaa.

Ylitsepursuava ihailu on hälytysmerkki

Ylitsepursuava ihailu on hälytysmerkki. Hehkutus kuuluu narsistin manipuloivaan keinovalikoimaan. Komeat, dramaattiset ja hienot sanat sekä teot rakentavat kauniita kulisseja; pönkittävät, luovat ja ylläpitävät ”hovia”.

Narsisti on usein roolinsa kautta ihminen, jolta narsistin uhri kaipaisi tunnustusta ja hyväksyntää. Hän on ylemmässä tai merkittävässä asemassa suhteessa uhriin. Hänen arvostuksensa, tukensa ja tunnustuksensa ovat tavoittelemisen arvoisia.

Vallankäyttö ja uhrin haavoittuvuus

Narsistin uhri on usein luonteeltaan kiltti, herkkä ja sopeutuva. Hän yrittää tulla hyväksytyksi ”hyvän kautta”:

  • Loputon yrittäminen: Uhri on kuin satareunainen pallo, joka pyörittää itsestään esiin aina uuden puolen tullakseen nähdyksi ja hyväksytyksi:
    • ”Katso, olen auttavainen. Hyväksytkö minut?”
    • ”Katso, olen ystävällinen? Hyväksytkö minut?”
    • ”Katso, olen ahkera? Hyväksytkö minut?”
  • Heikkouksien hyödyntäminen: Avoimuuden myötä uhri paljastaa kipupisteensä. Terveessä suhteessa avoimuus on voimavara, mutta narsistisessa suhteessa se on ase.
  • Viallisuuden tunne: Uhri yrittää parannella ja kehittää itseään, mutta se ei koskaan riitä narsistille. Tämä johtaa uhrin heikentyvään itsetuntoon, syyllisyyteen. Kun mikään ei riitä, uhri alkaa uskoa olevansa perustavanlaatuisesti viallinen.

Tämän prosessin myötä uhri on tarjonnut narsistille paljon tietoa itsestään. Avoimuuden myötä hän on paljastanut heikot kohtansa. Narsistisessa suhteessa uhrin aito ilo, onnistumiset ja onni ovat uhka narsistille. Siksi narsistille annettu hyvä palautuu usein takaisin myrkkypiikkeinä – silloinkin, kun ne on pakattu näennäisen ystävällisiin sanoihin.

Vahvistavia näkökulmia selviytymiseen

Narsismista voisi kirjoittaa monta lukua, mutta tässä on kaksi ajatusta, jotka ovat auttaneet minua:

  1. ”Sisäinen kolmevuotias” – Koska narsistin tunne-elämän kehitys on jäänyt vajavaiseksi, auttaa kun ajattelee häntä osittain pienenä lapsena. Tunteenpurkausten, kateuden ja oman edun tavoittelun keskellä on helpompi pysyä itse aikuisena, kun ymmärtää vastapuolen rajoitteet.
  2. Tiukat rajat – Toksisuuden keskellä etäisyys on paras suoja. Omien henkilökohtaisten asioiden jakaminen narsistille ei tuota hyvää.

Narsistin sisimmässä on paljon häpeää, tyhjyyttä ja kateutta. Niissä ei itsessään ole pelättävää tai uhkaavaa, jos niitä ajattelee asioina. Tärkeintä on hakeutua turvallisten ihmisten luo. Vertaistuki on narsistin uhrille kullanarvoista.


Haluatko lukea lisää tai kaipaatko tukea?

✨ LUE TÄSTÄ: Toinen luku narsismista Syvennä ymmärrystäsi aiheesta ja löydä lisää työkaluja toipumiseen.

🌱 TUTUSTU TYÖHÖNI: Parisuhdeohjaus ja tuki Autan ihmisiä rakentamaan terveempiä ihmissuhteita ja löytämään oman voimansa uudelleen. Varaa aika tai lue lisää palveluistani.

29/05/2019 0 kommenttia
2 FacebookTwitterWhatsappEmail
Oma kasvu

Vahvuutena herkkyys parisuhteessa –
Itsetuntemus ja myötätunto

Kirjoittajalta Tiia Brockman 26/05/2019

Luin Taina Laanen kirjan Vahvuutena herkkyys: Kirjeitä hänelle, joka koki syvästi (2019). Olen lukenut monta kirjaa herkkyydestä, mutta tätä voin suositella erityisesti. Kirjassa oli hyvin oivaltavia ja ainakin minulle tuoreita näkökulmia elämään herkkänä.

Itsetuntemuksen voima parisuhteessa

Yhtenä tärkeänä linjana elämässä pidän itsetuntemuksessa kasvamista. Se on parisuhteen kannaltakin olennainen osa-alue. Tänään kerään yhteen kirjan vahvistavia pohdintoja herkkyyden tuomista haasteista ja vahvuuksista.

Laanen kirjasta löysin monta tärkeää ajatusta itsetuntemuksen vahvistamiseksi. Yksi tällainen ajatus on, ettei minun tarvi muuttaa ketään tässä maailmassa, mutta ei myöskään suojautua maailmalta. Saan ”olla rauhassa itsessäni” ja tuoda maailmaan sen, mitä minulla on annettavana. Tämä on levollinen ajatus suhteessa itseen ja toisiin.

Ajatusten kehä ja kuormituksen merkit

Vahvuutena herkkyys -kirjassa kuvataan ”ajatustemme kiertävää kehää ja sisäistä levottomuuttamme”. Kerrotaan siitä, miten mahdotonta herkkänä on painaa asioita pois tietoisuudesta, kun ne soittavat hälytyskelloja. ”Ovathan kaikki turvassa? Ovathan kaikki hyvällä mielellä?”

Vastapainoksi kirjassa todetaan, koska herkän mielen on helppo ennakoida asioita, jotka voivat mennä pieleen, niin hän pystyy myös ”vaikuttamaan näihin tekijöihin niin, että tilanteista tulee hyviä ja turvallisia kaikille osallistujille”. Tämä on tuttua, mutta sain vahvistusta, että se on myös lahja ja rikkaus. Osaan rakentaa ryhmätilanteita ja juhlia, joissa on otettu osallistujat hyvin huomioon. Äitinä ja puolisona pystyn huomioimaan varsin hyvin kaikkien perheenjäsenten tarpeet ja näkökulmat.

”Tämä on ylikuormituksen selvä merkki: ärtymys ja hätäännys, sekä tunne, että päätösten teko tai oman toiminnan ohjaaminen ei enää onnistu.” Kyllä, ylikuormitun välillä, koska ajatuksia ja aistimusten vivahteita on paljon ja huomioitavaa ja tunnetiloja on paljon. ”Kuten sanottu, useimmat herkät pitävät syvästi ihmisistä ja ovat erittäin taitavia sosiaalisissa tilanteissa.”

Kuitenkin ihmisten ja heidän mukanaan tuomansa aistiärsykkeiden ja tunneinformaation määrä kuormittaa helposti, ellei herkällä ole valtaa jotenkin säädellä tilannetta.” Laanen kirjassa pohditaan paljon kuormituksen säätelyä ja taitoa vetäytyä päivän aikana pieniksi hetkiksi keräämään voimia. Samoin siinä pohditaan itsestä huolen pitämistä, myötätuntoisuutta yhtä lailla itseä ja toisia kohtaan sekä sopivien rentoutumisen ja voimanlähteiden löytämistä.

Herkkien hiljainen tieto, sen esiin tuominen ja hellittäminen

”Sensitiiviset ovat hyvin taitavia sopeutumaan joukkoon ja sosiaalisiin odotuksiin. He eivät pidä melua itsestään. He noudattavat sääntöjä ja ohjeita, he soluttautuvat ja sopeutuvat.” Tätä kohtaa jäin myös paljon miettimään. Herkät eivät yleensä huutele turuilla ja toreilla. Herkkyyden kautta saatava tieto on ”vivahteikasta, hiljaista ja syvällistä”. Kirjassa rohkaistaan tuomaan tätä tietoa, ideoita ja ajatuksia määrätietoisesti esille, eikä jättämään areenaa kovaäänisemmille, vaikka herkkänä ei usein ole niin halua markkinoida omaa osaamistaan.

”Mutta jos tekee niin taukoamatta ja miettii vain mikä olisi parasta, kauneinta, hyödyllisintä tai järkevintä, mieli ei koskaan saa hellittää ja levätä.” Voi, tämä lause pysäytti myös! Hellittämisen ja pysähtymisen taitoni kaipaavat vielä kovasti kehittämistä. Vaikka ylikuormitun, niin liian usein yritän vain koko ajan eteenpäin pysähtymättä ja sehän ei ole kenenkään etu.

Tunnevoima, luovuus ja elämän kauneus

”Tunnevoimalla voi kokea intohimoa ja kunnianhimoa”. Herkkien tunteet ovat vahvoja ja syviä ja niissä on voimaa. Näköalapaikkaherkkyys tarkoittaa sitä, että herkillä on ”poikkeuksellista voimaa saada elämän valoisista puolista paljon irti”. ”Kauneuden ja taidon arvostaminen ja hyvien hetkien makustelu” kuuluvat näihin taitoihin. Nämä ajatukset voimauttavat!

”Jos he (herkät) sen sijaan oppivat rauhoittumaan ja pitämään yllä omia voimiaan, omaa toivoaan ja heille sopivaa toimintatapaa, he saattavat olla yhteisölleen kullanarvoisia ja elää itsekin onnellisemmin.” Herkkyys voi riepotella ihmistä ja tehdä elämästä vaikeaa ja raskasta. Tai sitten sen kanssa voi oppia ajan myötä elämään sovussa iloksi itselleen ja muille.

”Syvässä ytimessä luovuus onkin yhdistelyä.” Laane pohtii sitä, että herkkä ihminen kerää väistämättä paljon tietoa ympäröivästä maailmasta. Syvällisen prosessoinnin vahvuuksien käsitteleminen tuntuu tosi rohkaisevalta. Omalle luovuudelle saa ja kannattaa antaa tila.

Pohdintoja lopuksi kirjasta ja myötätunnon merkityksestä

En yleensä poimi kirjoista näin paljon sitaatteja, vaan kerron omin sanoin. Mutta Vahvuutena herkkyys -kirjan sanat olivat hyvin punnittua tekstiä. Tuntui, että jotain olennaista katoaisi, jos alan lauseita muokkaamaan. Siksipä tänään on tällainen sitaateista rakennettu postaus. Jään pohtimaan näitä löytöjä omaksi ja parisuhteen iloksi. Jos aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen lämpimästi lukemaan kirjan! Kirjassa oli myös monia hyviä harjoituksia, joiden avulla voi kasvaa ja vahvistua.

Lopuksi vielä kirjasta löydetty viisaus, jonka haluan muistaa:

”Miten myötätunto toimii? Ajattelen usein, että myötätunto on pehmeää liikettä kärsimystä kohti ja pysymistä sen rinnalla. Se on kärsimyksen ympäröimistä inhimillisyydellä ja ystävällisyydellä. Se poistaa kärsimykseen liittyvää yksinäisyyttä ja häpeää, ympäröi sitä rauhallisesti hyvän tahdon voimalla.”
-Taina Laane


Lue myös uudempi Anna Lepistön ja Laura-Maria Hyttisen Herkkää arkea -kirjan pohjalta kirjoitettu teksti.

26/05/2019 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Oma kasvuParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Paikalla ja lähellä –
Kun pysähtyminen avaa silmät

Kirjoittajalta Tiia Brockman 11/05/2019

Vietin yhden päivän sairaalassa päivystyksessä. Onneksi vain päivän, mutta jo siinä ajassa ehti ajatella monenmoista. Tajusin, että välillä innossani kehittää parisuhteen eri osa-alueita unohtuu jotain olennaista.

On tärkeää, että äiti on paikalla – täydellisyyttä ei tarvita

Ensimmäinen loksahdus tuli äitiyden suhteen. Jos äiti joutuisi sairaalaan viikoiksi, niin kovin monta hetkeä arjessa lapsilla menisi äidittä ja monta asiaa jäisi hoitamatta. Ehkäpä siis ei olekaan niin vakavaa, jos kotona on välillä hajamielinen tai väsynyt äiti, jos kuitenkin äiti on kotona. Täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä. Se on stressaavaa.

Onnea on saada olla yhdessä

Samaa ajatusta pohdin parisuhteessa. Ymmärrän, miten haastavaa hetkittäin voi olla yhdessä. Olen tuntenut nahoissani niin monet parisuhteen ristiriidat ja kitkat, mutta usein en muista ajatella, miten hyvä on, että saa olla yhdessä joka päivä.

Miten mukava on, kun joka ilta koko perhe palaa kotiin töiltään ja puuhiltaan ja nukahtaa saman katon alle. Miten voimauttavaa on, että ilta- ja aamusuukko ovat arkirutiinia. Miten ihanaa on, että halaus ja puolison kainaloon hetkeksi köllähtäminen ovat mahdollisia melkein milloin vaan.

Läheisyys on arjen luksusta

En toki ajattele, että se riittää hyvään parisuhteeseen, että vaan elellään saman katon alla, mutta on se silti todella luksusta. Saada elää todeksi läheisyyttä päivittäin. Kantaa vastuuta yhdessä. Jakaa ihan tavallinen arki.

Haaveena vanheta yhdessä

Miten monen haave on saada vanheta yhdessä. Samasta haaveilen minäkin. Siitä, että saan olla paikalla ja lähellä.


Lue myös tekstini Parisuhteen 20-vuotisjuhlavuodesta.


Kaipaatko enemmän läsnäoloa ja läheisyyttä parisuhteeseesi?

Valmistuin vuonna 2022 parisuhdeohjaajaksi ja tuen nykyään työkseni parisuhteita Oulussa ja etänä. Joskus arjen vaatimukset peittävät alleen sen, mikä on tärkeintä. Olen tukena yhteyden uudelleen etsimisessä ja autan pysähtymään olennaisen äärelle. 

👉 Varaa aika parisuhdeohjaukseen Oulussa tai etänä

11/05/2019 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Lukko, jossa on sydän kuvastaa takertuvaa kiintymyssuhdetta ja rakkautta parisuhteessa.
Muualle kirjoitetut tekstitPariterapia ja ohjausTunneyhteys

Takertuva rakkaus ja hylkäämisen pelko

Kirjoittajalta Tiia Brockman 28/04/2019

Minun periaatteeni ja ihanteeni on ollut olla itsenäinen ja riippumaton, vahva ja reipas nainen. Tällaisin ajatuksin kohtasin ensirakkauteni, tulevan puolisoni, 14 vuotta sitten. Rakkaus kuitenkin romutti ihanteeni ja käsitykseni itsestäni vahvana ja riippumattomana naisena.

Itsenäisyys vaihtui hätääntyneeseen läheisyyden kaipuuseen

Kun vuoden ystävöimisen jälkeen aloimme seurustella, itsenäisyyteni rakkaudessa katosi nopeasti. Halusin olla mahdollisimman paljon rakkaani lähellä ja mahdollisimman hyvä hänelle. En osannut kunnolla huolehtia omista tarpeistani, enkä arvostaa niitä. En toki tajunnut sitä silloin. Ajattelin, että minulle riittää, kunhan vain saan olla hänen kanssaan. Olin yhtä aikaa hyvin onnellinen ja toisaalta kaipasin turvallisuutta ja sitoutumista kipeästi, jopa hätääntyneesti.

Halusin olla nainen, joka parisuhteessa antaa rakkaalleen kaiken sen tilan, jota hän tarvii ja joka ei ole mustasukkainen. Toisin kuitenkin kävi. Seurustelun myötä takerruin tulevaan puolisooni monessa tilanteessa, vaikka samalla taistelin kyllä itseni kanssa antaakseni puolisolleni hänen tarvitsemansa oman tilan.

Takertumiseni aiheutti usein riitoja. Vasta nyt vuosien jälkeen osaan analysoida paremmin, mitä rakkauden myötä tapahtui. Rakkaus toi mukanaan suuremman onnen kuin olisin osannut koskaan kuvitella ja samalla menettämisen, hylkäämisen ja kelpaamattomuuden pelon. Sellaisia pelkoja ei yksin ollessa ollut. Kiintymyssuhdeteorian avulla käyttäytymiseni on vihdoin alkanut avautua itselleni.

Mitä takertuva kiintymyssuhde tarkoittaa?

“Takertuvasti kiintyneillä on kielteinen käsitys itsestä ja myönteinen käsitys toisista” (Väestöliitto, Takertuva kiintymyssuhde). Näin oli myös minulla. Ajattelin, että olen saanut rinnalleni harvinaislaatuisen ihanan miehen, mutta en pystynyt ajattelemaan, että hänkin olisi saanut minusta rinnalleen ihanan naisen. Rakastuin ensin puolisooni ja hän vasta vuotta myöhemmin minuun. Tämä osaltaan vahvisti sisäistä kokemustani, että hän oli minulle enemmän löytö kuin minä hänelle.

Tie turvaan löytyi omien tarpeiden tunnistamisen kautta

Turva takertuvaan rakkauteen löytyi vasta monien yhteisten vuosien jälkeen sen kautta, kun väsyin siihen, että tarpeeni eivät täyttyneet. Pitkän prosessin myötä tajusin, että minun on itse tunnistettava tarpeeni ja kerrottava ne. Minun tehtävä on ottaa päävastuu tarpeideni täyttymisestä ja opittava näkemään ihan itse, että olen ihana nainen.

Samalla jouduin myös ottamaan niskalenkin syviin, osittain tiedostamattomiinkin pelkoihin. Jos en riittäisi ja kelpaisi omana itsenäni ja tulisin hylätyksi, niin sitten se olisi niin. Opin seisomaan henkisesti omilla jaloillani, kun kasvoin ajattelemaan, että ansaitsen tulla rakastetuksi, arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäni ja tarpeineni.

Pelkojen hiilikellarista kohti hengittävää yhteyttä

Vasta hyväksyvämpään ja terveempään itsearvostukseen johtaneen työstämisen myötä pääsimme rakentamaan rakkauttamme parisuhteessa tasapainoisempaan suuntaan. Pääsimme luomaan siihen yhdessä sellaista turvaa ja toisaalta tilaa, mitä kumpikin tarvitsimme. Hylkäämisen ja kelpaamattomuuden pelon takia monta tärkeää asiaa oli jäänyt kunnolla käsittelemättä ja sanoittamatta. Oli aika matkustaa pariterapeutin avustamana pelkojemme mustimpaan hiilikellariin ja käsittelemättömien asioiden äärelle.

Tarvitsen edelleen päivittäistä ja tiivistä yhteyttä puolisooni. Se on osa herkkyyttäni ja kaipuutani syvään yhteyteen parisuhteessa. Enää rakkaus ei kuitenkaan ole niin takertuvaa ja pelon ja pakon sävyttämää vaan avoimemmin kommunikoitua ja hengittävää yhteyttä. Toisaalta puolisoni haluaa nyt tietoisesti täyttää hellyyden-, läheisyyden- ja turvallisuudentarpeitani, kun hän ymmärtää niitä paremmin. Se synnyttää turvallista hyvän kehää arkeemme. Ei elämä yhtä auvoa ole, mutta syvemmät turvattomuuden ja pelon tunteeni ovat saaneet väistyä. Koen olevani rakastettu ja rakastettava.

Älä pelkää, älä pelkää,
sinä et pääse putoamaan
Rakastettu on oikea nimesi
ja tulee nimenäsi olemaan

-Juha Tapio


Lisää parisuhdetekstejä ja tukea parisuhteelle

Tutustu uudempiin teksteihini parisuhdeohjaussivustollani: Kehityksellinen trauma ja parisuhde ja Tunnekeskeisen pariterapain oivalluksia – Rakkauden logiikka. Parisuhdetyö on vienyt minut mukanaan ja työskentelen nykyään parisuhdeohjaajana. Tutustu myös palveluihini parisuhteen tueksi.


Tämä teksti on kirjoitettu alunperin Parempi avioliitto ry:lle.

28/04/2019 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Muualle kirjoitetut tekstitParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Voiko suhde muuttua? Kasvun mahdollisuudet parisuhteessa

Kirjoittajalta Tiia Brockman 02/04/2019

Psykologian opintojeni myötä olen pysähtynyt pohtimaan kasvun mahdollisuuksia. Voiko ihminen jollain tavalla muuttua, ja kuinka paljon voimme vaikuttaa yhteiseen kasvuun parisuhteessa?

Tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia ominaisuuksistamme on perimään pohjautuvia ja siten suhteellisen pysyviä. Toinen puoli on kuitenkin ympäristön vaikutusta ja muovautuvampaa aluetta. Unelmani parisuhteesta onkin tila, jossa kumpikin saa kasvaa omaksi itsekseen, samalla kun kasvetaan yhdessä kohti syvempää yhteyttä.

Mutta miten tämä asettuu käytäntöön? Dan P. McAdamsin persoonallisuusteoria tarjoaa tähän kiehtovan kolmitasoisen näkökulman.

1. Taso: Pohjavirrat ja temperamentti

Persoonallisuuden perustan muodostavat temperamentti ja taipumukselliset piirteet. Ne rakentuvat biologiselle pohjalle ja ovat melko pysyviä. Tähän liittyvät muun muassa:

  • Sensitiivisyys ja ärsytyskynnys
  • Rytmisyys (oletko aamu- vai iltavirkku?)
  • Suhtautuminen muutoksiin
  • Tunneilmaisun voimakkuus

Ensimmäinen askel kasvuun on tunnistaa ja tunnustaa nämä piirteet. Temperamenttia on vaikea muuttaa, mutta sen kanssa voi oppia elämään sopuisasti. Kun ymmärrän, että puolisoni ei ”mökötä” aamuisin vaan hänen biologinen rytminsä on hidas, arjesta tulee ymmärrettävämpää. Hyväksyvä itsetuntemus on kasvun alku.

2. Taso: Arvot, tavoitteet ja taidot

Pysyvien piirteiden päälle rakentuu taso, joka on huomattavasti muovautuvampi. Tällä tasolla asuvat unelmat, elämäntehtävät ja selviytymiskeinot. Tässä kohdassa kasvun mahdollisuudet ovat valtavat:

  • Yhteiset elämänhaaveet: Voimme oppia sanoittamaan, mikä on meille tärkeää.
  • Vuorovaikutustaidot: Kehitymme kyvyssä käsitellä ristiriitoja, pyytää anteeksi ja kantaa vastuuta.
  • Toisen tarpeet: Voimme oppia tunnistamaan ja täyttämään kumppanin tarpeita paremmin.

Vaikka geenimme antavat raamit, ne eivät ole vastuussa parisuhteen hyvinvoinnista. Voimme tietoisesti kehittyä kuuntelemisessa, empatiassa ja hellyyden osoittamisessa.

3. Taso: Meidän yhteinen tarinamme

Kolmas taso on identiteetti, jonka rakennamme tarinan muotoon. Mistä olemme tulleet? Millainen on meidän suhteemme juoni ja suunta?

  • Mitkä ovat meidän historiamme taakat?
  • Mitkä ovat tiimimme vahvuudet?
  • Mihin olemme menossa?

Kasvun viisi elintärkeää tekijää

Kuten kasvi tarvitsee valoa ja vettä, myös kumppaneina kasvu tarvitsee omat tekijänsä:

  1. Lämpö: Sitoutuminen ja turvallisuus luovat kasvulle otollisen lämpötilan.
  2. Valo: Hyväksyvä, rakkaudellinen ja kannustava ilmapiiri saa meidät kukoistamaan.
  3. Ilma: Vertaistuki, jakaminen ja lämmin huumori antavat tilaa hengittää.
  4. Vesi: Luottamus ja toivo ravitsevat suhdetta.
  5. Kivennäisaineet: Itsetuntemus, tieto ja ymmärrys toimivat rakennusaineina.

Kasvu vaatii aikaa

Vuosirenkaiden muodostumista ei voi hoputtaa. Kasvu on harvoin nopeaa, mutta se on aina palkitsevaa. Se mahdollistaa juuriemme punomisen syvemmälle vierekkäin ja oksiemme ojentumisen vuosi vuodelta runsaampina toisiamme kohti.


Pohditko parisuhteesi kasvunpaikkoja?

Joskus omat keinot eivät riitä tai suunnan löytäminen tuntuu vaikealta. Tarjoan ammattitaitoista keskusteluapua pariskunnille ja yksilöille.

🌱 Tutustu parisuhdeohjaukseen ja varaa aika tästä Vastaanottoni on Oulussa, ja autan etäyhteyden välityksellä ympäri Suomen.


Tämä teksti on alunperin Parempi avioliitto ry:lle kirjoitettamani pohdinta kasvun mahdollisuuksista: Kasvun mahdollisuudet

02/04/2019 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Vihan käsittely voimavarana ja omien rajojen puolustaminen parisuhteessa.
Oma kasvuTunteet parisuhteessa

Viha parisuhteessa ja elämässä – Voimavara vai vankila?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 01/04/2019

Kun olin nuori, halusin olla aurinkoinen ihminen. En halunnut tuntea vihaa mitään, enkä ketään kohtaan. Nykyään opettelen hyväksymään, että tunnen myös vihaa. Pohdin, mikä on vihan merkitys elämässä ja miten vihaa käsitellään ja sen kanssa eletään.

Viha on tärkeä suojatunne ja varoitusmerkki

Mitä viha on ja mitä se kätkee taakseen? Viha on tunne, joka suojaa rajoja ja auttaa puolustamaan itseä ja toisia. Se voi kertoa, että tarpeeni on sivuutettu ja minua on tallottu. Jos läheistäni tai itseäni kohdellaan epäreilusti, se herättää vihaa.

Väheksyminen, halveksiminen ja kylmyys nostavat vihaa. Petetyksi tuleminen ja tyhjät puheet herättävät vihaa. Jos joku loukkaa toisia, epäkohteliaisuus, epäempaattisuus ja välinpitämättömyys saavat myös vihan nousemaan. Viha voi olla pintaan nouseva tunne ja eniten näkyvä tunne joissain tilanteissa, mutta sen takaa voi usein myös löytyä pelkoa, surua, mustasukkaisuutta tai jotain ihan muita tunteita.

Miksi vihan näyttäminen pelottaa?

Viha tuntuu pelottavalta, koska se on voimakas tunne ja sitä on ajan saatossa käsitelty myös kiellettynä tunteena. Viha ei liity iloisiin asioihin, niihin, joita on hauska ajatella. Nuorena ajattelin, että haluan ajatella mukavia asioita: hyvä ihminen tuntee hyvää mieltä tuottavia tunteita ja tuottaa iloa maailmaan. Mutta ei se ole niin yksinkertaista. Ilman vihan kohtaamis- ja käsittelytaitoja päätyy helposti ylikiltiksi heittopussiksi, jollaisesta ei ole paljoa iloa.

Viha rohkeuden lähteenä

Olen saanut huomata, että kun uskaltaa tuntea vihaa, se saa tarttumaan asioihin. Viha auttaa toimimaan rohkeasti ja muuttamaan asioita, jotka eivät ole kunnossa. Viha siitä, että läheistäni kohdellaan väärin, antaa rohkeuden puolustaa häntä ja selvittää asioita.

Katkeruus siitä, että tarpeeni eivät täyty ja en tule kuulluksi ja nähdyksi kunnolla, oli selkeä motivaattori alkaa työstää parisuhdetta paremmaksi. Tunnekeskeisessä lähestymistavassa tämän aiheen nimi on rakkauden logiikka, jossa viha nähdään yrityksenä saada yhteys kumppaniin.

Vihan ja ymmärryksen rinnakkaiselo

Ihminen voi olla yhtä aikaa vihainen ja ymmärtää. Ymmärtää, miksi joku toimii esimerkiksi oman pahan olonsa takia niin, että se rikkoo rajojani, mutta olla yhtä aikaa vihainen siitä, että se satuttaa ja ei ole oikein minua kohtaan. Viha tuo viestin, että tämä ei tunnu hyvältä ja reilulta.

Vihan tuoman viestin jälkeen voi pohtia, mikä auttaisi tässä tilanteessa molempia osapuolia. Ylikävelemiseen tai “potkittavaksi” ei tarvitse kenenkään asettua. Toisaalta tärkeä on usein myös kuulla ja ymmärtää se viesti, miksi toinen toimii kuten toimii.

Vihan käsittelykeinot parisuhteessa ja arjessa

Etsin keinoja vihan käsittelyyn. Niistä tärkeimpänä pidän vihantunteen tunnistamista ja siitä puhumista. Kun myöntää ja ymmärtää, että on vihainen ja tavoittaa syyn sille, se on pohja vihan käsittelylle. Vihan käsittely puhumalla luotettavassa seurassa on tärkeä askel ja auttaa suhteuttamaan ja ymmärtämään vihaa.

Vihan käsittely on prosessi. Viha ei katoa sillä, että päätän, etten sitä enää tunne. Silloin viha tukahtuu ja patoutuu. Jos on mahdollista, loukkaava, epäreilu, väheksyvä tai muu vastaava tilanne kannattaa käsitellä asianomaisten kesken, kun on itse ensin rauhoittunut ja pystyy tunteensa minäviesteillä sanoittamaan. Silloin vihan käsittely voi onnistua luontevasti, viha hälventyä ja johtaa jopa parempaan yhteyteen.

Kun viha muuttuu katkeruudeksi – Miten päästää irti?

Jos on kyvytön lopettamaan toimintaa, joka aiheuttaa itselle vihaa, vaikka loukkauksia tai sortoa, vihaa aiheuttavalta asialta on vaikea suojautua. Tällaisissa tilanteissa tärkeää on, että vihaa aiheuttavaan asiaan pystyisi kuitenkin jollain keinolla rakentamaan etäisyyttä. Kaikkia asioita ei voi muuttaa, mutta suojakerroksia täytyy rakentaa, etsiä turvapaikkoja ja reittejä ulos. Omasta jaksamisestaan on aina arvokasta huolehtia.

Vihaan voi jäädä jumiin ja se voi katkeroittaa. Irti päästäminen on pitkä tie sekin, mutta sitä tietä kannattaa sinnikkäästi kulkea. Katkeruuteen auttaa, kun sitäkään tunnetta ei pelkää, vaan uskaltaa puhua myös katkeruudesta. Käsitellä asioita, jotka menivät väärin, joita ei ole korjattu tai voitu enää jälkeenpäin korjata. Olla niistä myötätuntoinen itseään kohtaa, muttei jäädä säälimään itseään liikaa. Hyväksyä, että näin tilanne meni ja ei se oikein ollut. Mutta nähdä myös, että jos niihin ajatuksiin jää, ne vievät voimia ja upottavat syvemmälle.

Viha voimavarana

Vihan tunteminen ei ole väärin. Se on yhtä arvokas, hyvä ja tärkeä tunne kuin muutkin tunteet. Vihasta puhuminen minäviestein ja sen kanavoiminen toimintaan, joka tekee maailmasta ja parisuhteesta paremman paikan, on viisautta. Viha on yksi tunne muiden joukossa. Sen seurassa ei kannata viettää koko päivää, mutta kun sitä tarvitaan, sen voi rohkeasti hyväksyä ja käyttää voimavarana.


Haluatko lukea lisää parisuhteen korjaamisesta?

Viha on vain yksi osa laajempaa kokonaisuutta. Suosittelen tutustumaan myös näihin teksteihini:

  • Miten rakkautta korjataan parisuhteessa? – Käytännön pohdintoja parisuhteen huoltamisesta.
  • Tunnekeskeinen pariterapia ja rakkauden logiikka – Syvällinen katsaus siihen, miten negatiiviset kehät murretaan ja yhteys palautetaan.

Tuntuuko, että olette juuttuneet parisuhteessanne negatiiviseen kehään? Jos kaipaat ulkopuolista tukea tilanteenne jäsentämiseen, toimin nykyään parisuhdeohjaajana. Lue lisää parisuhdeohjauksesta ja varaa aika tästä.

01/04/2019 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Parisuhteen hoitaminen ja kasvuSitoutuminen

Säästöillä elämisen kausi –
Miten huoltaa parisuhdetta ruuhkavuosina?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 23/03/2019

Kymmenvuotishääpäivän vuosi – panostusta parisuhteeseen

Viime vuonna käytimme enemmän kuin koskaan aikaa ja energiaa parisuhteen hoitamiseen. Kymmenes avioliittovuosi jäi mieleen pariterapian ja parisuhdepahtumien myötä ja siitä muistuttaa myös päivittäiseen käyttöön tullut kymmenvuotishääpäiväsormus.

Blogin puolella on nyt ollut hiljaista. Se johtuu siitä, että elämme kautta, jolloin suuntaan paljon energiaa työelämään takaisin pääsemiseen. Olen ollut kolme vuotta kotiäitinä ja keskittynyt paljolti perheeseen. Nyt haluan satsata täysillä töihin ja opintoihin. Kirjoittamiseen käytetty aika on kulunut pääasiassa työhakemusten ja psykologian opintojen parissa.

Pariterapia ja solmujen avaaminen lähensivät meitä

Viime vuoden työ tuotti runsaasti hyvää parisuhteseemme. Vanhojen solmujen perusteellinen aukominen kevensi taakkoja ja lähensi meitä. Runsaat keskustelut vahvistivat tunnetta, että tunnen matkakumppanini. Taidot toimia ristiriitatilanteissa menivät eteenpäin ja riitamme ovat nyt olleet vähän lyhytkestoisempia.

Olemme myös pystyneet tavoittamaan asian ytimen nopeammin ja oppineet sanoittamaan: “Tuntuu, että et arvosta minua.” “Tuntuu, etten kelpaa.” Kun pääsee juurisyyhyn kiinni, on helpompi nähdä, että riita kotitöistä on pohjimmiltaan riita syvemmistä asioista. Ja sieltä syvältä käsin riita kannattaa yrittää myös ratkaista. Mistä se tunne tulee, että et arvosta minua tai tuntuu, etten kelpaa?

Säästöillä elämisen haasteet ja mahdollisuudet

Säästöillä eläminen tarkoittaa, että alkuvuoden aikana parisuhteelle ei ole jäänyt kovin paljon aikaa. Olemme arjessa pyrkineet kuitenkin ottamaan aikaa läheisyydelle torkahtamalla silloin tällöin työpäivän jälkeen pienille päiväunille kahdestaan. Kiitos siitä kuuluu isosisarusten huolenpidolle pikkuveljestään ja iPadille.

Olemme pyrkineet menemään nukkumaan yhtä aikaa, katsoneet välillä sarjaa lasten nukahdettua ja käyneet kerran kuussa kahdestaan elokuvissa. Mukavan viestin ehtii kirjoittaa työpäivän lomassakin puolisolle ja huumorin viljeleminen piristää aina päivää. Se tunne on myös ollut tärkeä, että puolisoina tuemme toisiamme uudenlaisen arjen kipupisteissä ja iloissa.

Katse kesään ja parisuhdeleriin

Säästöillä elämistä ei kuitenkaan voi jatkaa ikuisesti. Kesäksi varasimme parisuhdeleirin ja toivon, että kuumimman työnhakukauden rauhoituttua ehdimme taas viettää enemmän aikaa kahdestaan. Välillä täytyy valita, mihin asiaan satsaa erityisesti. Silti haluan pitää kirkkaana mielessä, että puoliso, lapset ja ystävät ja läheiset ovat tärkeimmät.

Kolmas sormus – muisto ja lupaus uudesta vuosikymmenestä

Kun menimme naimisiin, haaveilin, että saan kymmenvuotishääpäivänämme kolmannen sormuksen. Opiskelijana ei ollut varaa ostaa sitä sormusta, joka oli kaunein. Silloin 10-vuotishääpäivä tuntui kaukaiselta ajatukselta. Mutta vuodet vierivät ja ostimme 10-vuotissormuksen lämpimänä kesäisenä treffi-iltana. Sormus valittiin spontaanisti ensimmäisestä kaupasta, joka vielä auki oli. Olen onnellinen tuosta hetkestä.

Spontaaniutta ja iloa huolellisuuden rinnalle

Vihkisormusta valitsin turhankin huolella ja pitkään. Tällä aviovuosikymmenellä toivon oppivani enemmän spontaaniutta ja iloa. Osaan kyllä suunnitella ja olla huolellinen. Sen rinnalla on haluaisin oppia rentoutumista ja spontaania heittäytymistä hetkeen. Olen kiitollinen, että saimme viime vuonna kartuttaa säästöjä ja säästöillä elämme aivan mukavasti juuri nyt. Mutta pidän mielessä, että kesän myötä parisuhteen hoitamisen asema vahvistuu taas arjessa.


Lue myös kuulumiset 20-vuotispäivän vuodestamme.

23/03/2019 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kaksi kaunista kukkaa karua tiiliseinää vasten kuvaa yhteyttä parisuhteessa häpeän murtumisen jälkeen.
Kommunikaatio parisuhteessaTunteet parisuhteessaVertaistuki parisuhteelle

Häpeä parisuhteessa – Miten murtaa muurit ja löytää yhteys?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 27/01/2019

Mitä häpeä on ja miten se näkyy parisuhteessa?

“Häpeä on intensiivisen tuskallinen tunne tai kokemus siitä, että olemme virheellisiä ja sen vuoksi arvottomia tullaksemme hyväksytyksi tai kuuluaksemme joukkoon”, määrittelee häpeätutkija Brené Brown. Se on myös aihe, josta ei ole helppo kirjoittaa. Yritän kuitenkin mennä yhden blogitekstin verran häpeää päin ja sen ohi, kohti avoimuutta ja läheisyyttä.

Häpeän muuri – Yksinäisyys parisuhteen sisällä

Kun häpeää, haluaa välttää häpeää tuottavasta asiasta puhumista, mieluiten sen ajattelemistakin ja etenkin sitä, että kukaan muu tietäisi aiheesta. Tämä tarkoittaa yksinäisyyttä. Ihminen häpeän takana on itseltään ja toisiltaan piilossa ja lukossa. Kyvyttömänä pääsemään ja päästämään lähelle.

Häpeää aiheuttavan asian avaaminen murtaa muureja. Etenkin parisuhteessa tämä on valtavan tärkeää, koska muurien takaa ei voi rakentaa läheistä parisuhdetta. Uskon, että häpeälliseltä tuntuvasta asiasta pitää puhua niin paljon, että se ei enää hävetä. Huomatakseen, että ei ole vääränlainen, viallinen eikä arvoton.

Joka kerta, kun uskallan olla rohkea ja kerron häpeästäni, se pienenee. Joka kerta, kun uskallan jakaa häpeäni, ahdistus kevenee. Kaikessa tässä toki auttaa, että sanani otetaan luottamuksella, kunnioittavasti ja avoimesti vastaan. Mutta jo se suhteuttaa asiaa ja voimauttaa, että uskallan olla rehellinen itsestäni ja itselleni. 

Empatia on häpeän tehokkain vastalääke

Häpeään parasta tukea on empatia. Brené Brown kuvaa tarkasti empatiaa. “Empatia on taitoa hyödyntää omia kokemuksiamme kytkeäksemme ne kokemukseen, jonka joku jakaa kanssamme.” Nämä Brownin kuvaamat lauseet kuvaavat häpeää poistavaa empatiaa: “Ymmärrän, olen ollut samassa tilanteessa. Kaikki on hyvin, sinä olet normaali. Ymmärrän, millaista se on.”

Brown kuvaa sitä, että me kaikki olemme olleet häpeissämme, peloissamme, suruissamme, vihaisia, ärtyneitä, katkeria tai pettyneitä jossakin elämämme tilanteessa. Empatiaa on peilata oman tunne- ja tilannekokemuksensa kautta toiselle hänen kokemuksensa: ”Et ole yksin.”

Käytännön esimerkkejä häpeän jakamisesta arjessa

Minä olen perfektionistisen tarkka monen asian suhteen. Pitkään yritin salata sitä puolisoltani, tuskin toki siinä edes onnistuen. Miten voimia vievää olikaan olla neuroottinen ja vieläpä häveten ja salaa! Nykyään joka kerta, kun uskallan myöntää puolisolleni ja samalla itselleni, että olen tässä asiassa järjenvastaisen tarkka, häpeä hälvenee kauemmas ja me pääsemme lähemmäs. Neuroottisuus ei estä meitä olemasta läheisiä, vaan sen häpeäminen ja salaaminen.

Odotan elämässäni paljon sovittuja ja iloa tuottavia asioita ja petyn voimakkaasti, jos ne peruuntuvat. Odotan, että illalla ehdimme kohdata hetken puolisoni kanssa, odotan häneltä runsaasti viestejä reissusta ja odotan kovasti sovittua yhteistä aikaa. Jos en tule kohdatuksi, viesti unohtuu tai sovittu yhteinen aika peruuntuu, petyn pahasti.

Pitkään aikaan en halunnut tunnustaa sitä, että petyn helposti, koska häpesin tätä lapsellisuudeksi ajattelemaa ominaisuuttani. Eihän aikuisen sovi pettyä helposti. Miten paljon lähemmäs olemmekaan päässeet, kun häpeän muuri on ylitetty ja olen uskaltanut alkaa kertomaan pettymyksen tunteistani ja olemaan rehellisesti oma itseni.

Kohti aitoa läheisyyttä: Sinä olet rakas ja riittävä

Olemme puolisoita ja rakkaita. Ei ole häpeällistä, että olemme ihmisiä kaikkine kokemuksinemme, tunteinemme ja piirteinemme. Surullista on vain se, jos emme häpeän takia pääse toistemme lähelle.

Minä en ole viallinen, vääränlainen, kelpaamaton tai arvoton. Sinä et ole viallinen, vääränlainen kelpaamaton tai arvoton. Olet minulle todella rakas.

Lähde: Brené Brown, En olekaan yksin – Totuus perfektionismista ja riittämättömyyden tunteesta


Uskallatko puhua häpeästäsi?

Häpeä kuolee valoon. Jos tuntuu, että muurit teidän välillänne ovat kasvaneet liian korkeiksi, parisuhdeohjaus voi olla se turvallinen paikka, jossa muurit alkavat murtua. Intohimo parisuhdetyötä kohtaan sai minut kouluttautumaan parisuhdetyön ammattilaiseksi ja valmistuin vuonna 2022 parisuhdeohjaajaksi.

Voit varata ajan vastaanotolleni Ouluun / etäohjaukseen tai antaa lahjaksi lahjakortin, joka mahdollistaa rehellisen ja lempeän kohtaamisen. Lahjakortti on kaunis viesti puolisolle: ”Haluan tuntea sinut kokonaan, ilman muureja.”

Tutustu palveluihini ja lahjakortteihin tästä

Tutustu myös tekstiini kuulluksi tulemisen haasteista.


Tämä teksti on alunperin Parempi avioliitolle kirjoittama vierasbloggaaja tekstini Puolisona perfektionisti.

27/01/2019 4 kommenttia
1 FacebookTwitterWhatsappEmail
Huippukuntoiset vaeltajat kuvastavat hyvää kuntoa ja taitoja parisuhteen hoitamisessa.
Muualle kirjoitetut tekstitParisuhteen hoitaminen ja kasvu

A-sports eli avioliittourheilu –
Onko teidän tiiminne kunto huipussaan?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 21/01/2019

Tiedättehän e-urheilun? Mutta oletteko kuulleet A-sportsista? Se on avioliittourheilua – laji, jossa menestyminen vaatii muutakin kuin hyvän nettiyhteyden. Se vaatii sitkeyttä, tiimityötä ja säännöllistä treeniä.

Miksi A-sports ei ole nössöjen puuhaa?

A-urheilu saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa helpolta, mutta todellisuudessa se on vuosien ahkeran työn ja säännöllisen harjoittelun tulos. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja kykyä sietää painetta.

Vaikka A-sports on joskus mielletty ”nörttitouhuksi” tai oudoksi hurahtamiseksi, nykyään ymmärretään sen vaatimat monipuoliset taidot. Psyykkinen vahvuus on lajissa avainasemassa. Huipulla pärjääminen vaatii:

  • Erinomaisia yhteistyötaitoja
  • Syvää itsetuntemusta ja tietoa
  • Rautatasoista keskittymiskykyä
  • Saumatonta vuorovaikutusta tiimikaverin (puolison) kanssa

Bootcampit ja valmennus: A-urheilijan kehityskaari

A-urheiluun liittyvät olennaisesti bootcampit eli parisuhdeleirit. Näillä intensiiviviikonlopuilla a-urheilijat keskittyvät kehittämään taitojaan laadukkaan valmennuksen johdolla.

Leireillä harjoitellaan aktiivisesti oman parin kanssa. Vaikka treenaaminen on intensiivistä ja leirin jälkeen olo voi olla väsynyt, tulokset puhuvat puolestaan: a-urheilukunto lähtee selkeään nousuun ja tiimin yhteispeli hioutuu huippuunsa.

A-sports on upea laji siksi, että ikä ei ole siinä lainkaan este. Taitoja voi kehittää iästä riippumatta, mutta kuten kaikessa urheilussa, peruskunnon ylläpito kannattaa aloittaa ajoissa.

Suomi A-urheilun kärkimaaksi?

A-urheiluun satsaaminen on tutkitusti tehokasta. Se tuottaa hyvinvointia laaja-alaisesti niin yksilöille kuin koko yhteiskunnalle. Olisikin upeaa, jos Suomi brändättäisiin maailmalla A-urheilun luvattuna maana, jossa parisuhdeosaamista arvostetaan ja tuetaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Jokaisen menestyneen a-urheilijan takana on tiimi. Myös tämän innostuneen harrastajan takana on puoliso – hän on luonnollisesti se ”nörtti” ja kaikkein rakkain tiimikaveri.


Onko teidän tiiminne a-urheilukunto hiipumassa?

Jokainen huipputiimi tarvitsee välillä valmentajaa nähdäkseen pelikentän sokeat pisteet. Jos tuntuu, että a-urheilu on muuttunut raskaaksi puurtamiseksi tai yhteispeli takkuaa, autan teitä löytämään takaisin voittoputkeen.

Työskentelen parisuhdeohjaajana ja autan pareja rakentamaan kestävää tunneyhteyttä – niin etänä kuin Oulun vastaanotollani.

Varaa aika tai kysy lisää parisuhdeohjauksesta tästä


Tämä teksti on alunperin kirjoitettu Parempi avioliitolle ry:lle vieraskynätekstinäni.

21/01/2019 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
  • 1
  • …
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • …
  • 18

Kategoriat

  • Kommunikaatio parisuhteessa (49)
  • Minuus ja kumppanuus (5)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (30)
  • Odotukset (12)
  • Oma kasvu (29)
  • Parisuhteen hoitaminen ja kasvu (67)
  • Pariterapia ja ohjaus (5)
  • Perhe ja vanhemmuus (7)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (39)
  • Tarpeet parisuhteessa (18)
  • Tunneyhteys (15)
  • Tunteet parisuhteessa (34)
  • Vertaistuki parisuhteelle (13)

Uudet artikkelit

  • Parisuhde ja rakkauden rakentaminen –
    Suosituimmat blogikirjoitukset ja työkaluja yhteyteen
  • Uusi rooli elämässä:
    Miten olla viisas ja lämmin anoppi?
  • Riitänkö minä? –
    Kun riittämättömyyden tunne iskee parisuhteessa
  • Parisuhdeohjaus ja tuki –
    Mistä apua parisuhteen haasteisiin?
  • Lämmin ja pehmeä – Ajatuksia kosketuksesta ja inhimillisyydestä

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen parisuhdeohjaaja Tiia Brockman. Meidän parisuhde alkaa vuodesta 2005. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa parisuhde- ja perheteemaisia löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää neljä lasta. Tutustu myös uudempaan parisuhdeohjaus.fi -sivustooni. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta