Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
Muualle kirjoitetut tekstitPariterapia ja ohjausTunneyhteys

Takertuva rakkaus ja hylkäämisen pelko

Kirjoittajalta Tiia Brockman 28/04/2019
Kirjoittanut Tiia Brockman 28/04/2019

Minun periaatteeni ja ihanteeni on ollut olla itsenäinen ja riippumaton, vahva ja reipas nainen. Tällaisin ajatuksin kohtasin ensirakkauteni, tulevan puolisoni, 14 vuotta sitten. Rakkaus kuitenkin romutti ihanteeni ja käsitykseni itsestäni vahvana ja riippumattomana naisena.

Itsenäisyys vaihtui hätääntyneeseen läheisyyden kaipuuseen

Kun vuoden ystävöimisen jälkeen aloimme seurustella, itsenäisyyteni rakkaudessa katosi nopeasti. Halusin olla mahdollisimman paljon rakkaani lähellä ja mahdollisimman hyvä hänelle. En osannut kunnolla huolehtia omista tarpeistani, enkä arvostaa niitä. En toki tajunnut sitä silloin. Ajattelin, että minulle riittää, kunhan vain saan olla hänen kanssaan. Olin yhtä aikaa hyvin onnellinen ja toisaalta kaipasin turvallisuutta ja sitoutumista kipeästi, jopa hätääntyneesti.

Halusin olla nainen, joka parisuhteessa antaa rakkaalleen kaiken sen tilan, jota hän tarvii ja joka ei ole mustasukkainen. Toisin kuitenkin kävi. Seurustelun myötä takerruin tulevaan puolisooni monessa tilanteessa, vaikka samalla taistelin kyllä itseni kanssa antaakseni puolisolleni hänen tarvitsemansa oman tilan.

Takertumiseni aiheutti usein riitoja. Vasta nyt vuosien jälkeen osaan analysoida paremmin, mitä rakkauden myötä tapahtui. Rakkaus toi mukanaan suuremman onnen kuin olisin osannut koskaan kuvitella ja samalla menettämisen, hylkäämisen ja kelpaamattomuuden pelon. Sellaisia pelkoja ei yksin ollessa ollut. Kiintymyssuhdeteorian avulla käyttäytymiseni on vihdoin alkanut avautua itselleni.

Mitä takertuva kiintymyssuhde tarkoittaa?

“Takertuvasti kiintyneillä on kielteinen käsitys itsestä ja myönteinen käsitys toisista” (Väestöliitto, Takertuva kiintymyssuhde). Näin oli myös minulla. Ajattelin, että olen saanut rinnalleni harvinaislaatuisen ihanan miehen, mutta en pystynyt ajattelemaan, että hänkin olisi saanut minusta rinnalleen ihanan naisen. Rakastuin ensin puolisooni ja hän vasta vuotta myöhemmin minuun. Tämä osaltaan vahvisti sisäistä kokemustani, että hän oli minulle enemmän löytö kuin minä hänelle.

Tie turvaan löytyi omien tarpeiden tunnistamisen kautta

Turva takertuvaan rakkauteen löytyi vasta monien yhteisten vuosien jälkeen sen kautta, kun väsyin siihen, että tarpeeni eivät täyttyneet. Pitkän prosessin myötä tajusin, että minun on itse tunnistettava tarpeeni ja kerrottava ne. Minun tehtävä on ottaa päävastuu tarpeideni täyttymisestä ja opittava näkemään ihan itse, että olen ihana nainen.

Samalla jouduin myös ottamaan niskalenkin syviin, osittain tiedostamattomiinkin pelkoihin. Jos en riittäisi ja kelpaisi omana itsenäni ja tulisin hylätyksi, niin sitten se olisi niin. Opin seisomaan henkisesti omilla jaloillani, kun kasvoin ajattelemaan, että ansaitsen tulla rakastetuksi, arvostetuksi, nähdyksi ja kuulluksi omana itsenäni ja tarpeineni.

Pelkojen hiilikellarista kohti hengittävää yhteyttä

Vasta hyväksyvämpään ja terveempään itsearvostukseen johtaneen työstämisen myötä pääsimme rakentamaan rakkauttamme parisuhteessa tasapainoisempaan suuntaan. Pääsimme luomaan siihen yhdessä sellaista turvaa ja toisaalta tilaa, mitä kumpikin tarvitsimme. Hylkäämisen ja kelpaamattomuuden pelon takia monta tärkeää asiaa oli jäänyt kunnolla käsittelemättä ja sanoittamatta. Oli aika matkustaa pariterapeutin avustamana pelkojemme mustimpaan hiilikellariin ja käsittelemättömien asioiden äärelle.

Tarvitsen edelleen päivittäistä ja tiivistä yhteyttä puolisooni. Se on osa herkkyyttäni ja kaipuutani syvään yhteyteen parisuhteessa. Enää rakkaus ei kuitenkaan ole niin takertuvaa ja pelon ja pakon sävyttämää vaan avoimemmin kommunikoitua ja hengittävää yhteyttä. Toisaalta puolisoni haluaa nyt tietoisesti täyttää hellyyden-, läheisyyden- ja turvallisuudentarpeitani, kun hän ymmärtää niitä paremmin. Se synnyttää turvallista hyvän kehää arkeemme. Ei elämä yhtä auvoa ole, mutta syvemmät turvattomuuden ja pelon tunteeni ovat saaneet väistyä. Koen olevani rakastettu ja rakastettava.

Älä pelkää, älä pelkää,
sinä et pääse putoamaan
Rakastettu on oikea nimesi
ja tulee nimenäsi olemaan

-Juha Tapio


Lisää parisuhdetekstejä ja tukea parisuhteelle

Tutustu uudempiin teksteihini parisuhdeohjaussivustollani: Kehityksellinen trauma ja parisuhde ja Tunnekeskeisen pariterapain oivalluksia – Rakkauden logiikka. Parisuhdetyö on vienyt minut mukanaan ja työskentelen nykyään parisuhdeohjaajana. Tutustu myös palveluihini parisuhteen tueksi.


Tämä teksti on kirjoitettu alunperin Parempi avioliitto ry:lle.

0 kommenttia 0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Edellinen teksti
Kasvun mahdollisuudet
Seuraava teksti
Paikalla ja lähellä

Saattaisit pitää myös näistä

Kun jompikumpi joutuu syviin vesiin parisuhteessa – Miten...

28/11/2021

Parhaimmillaan parisuhteessa – Kun kiintymyssuhdenälkä kohtaa turvan

24/10/2021

Järkipuhe ei nyt kiinnosta – Miksi parisuhteen suunnan...

04/09/2021

Hyväksyttynä ja turvassa parisuhteessa: Miksi aikuinen tarvitsee ”lapsenomaista”...

17/08/2021

Hyvä kysymys

08/05/2021

Koronaharmaudesta näkyväksi

13/04/2021

Miten parisuhteen hoitaminen on muuttanut minua?

14/02/2021

Meidän joulumme

25/12/2020

Uusia näköaloja kotisohvalle verkkoparisuhdekurssilta

15/11/2020

Puhu minulle näin – kommunikaatio parisuhteessa

10/10/2020

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tallenna nimeni, sähköpostini ja kotisivuni tälle selaimelle seuraavaa kommenttiani varten.

Kategoriat

  • Kommunikaatio parisuhteessa (44)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (30)
  • Naiseus ja mieheys (4)
  • Odotukset (11)
  • Oma kasvu (25)
  • Parisuhteen hoitaminen ja kasvu (50)
  • Pariterapia ja ohjaus (4)
  • Perhe ja vanhemmuus (4)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (32)
  • Tarpeet parisuhteessa (15)
  • Tunneyhteys (5)
  • Tunteet parisuhteessa (31)
  • Vertaistuki parisuhteelle (8)
  • Yleisiä ajatuksia (41)

Uudet artikkelit

  • Anopin uusi rooli: Miten olla viisas ja lämmin anoppi?
  • Riitänkö minä? -paniikki
  • Parisuhdeohjaus ja ammatillinen tuki – Mistä apua parisuhteen haasteisiin?
  • Lämmin ja pehmeä
  • Loppuiko empatia?

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen parisuhdeohjaaja Tiia Brockman. Meidän parisuhde alkaa vuodesta 2005. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa parisuhde- ja perheteemaisia löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää neljä lasta. Tutustu myös uudempaan parisuhdeohjaus.fi -sivustooni. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta