Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
KommunikaatioYhdessä kasvaminen

Loppuiko empatia?

Kirjoittajalta Tiia 19/02/2022
Kirjoittanut Tiia 19/02/2022


Ihmisten kohtaaminen työssä sujuu minulta helposti empaattisesti. Usein tuntuu, että sitä ihan pursuaa myötätuntoista eläytymistä muiden kokemuksiin ja tunteisiin. Miksi silti joskus tuntuu, että empatia loppuu?

Olen huomannut, että läheisissä ihmissuhteissa empatiaa on joskus vaikea löytää. Halu kuulla ja ymmärtää voi alkaa hiipua. Miksi niin tapahtuu?

Uskon, että empatia vaatii energiaa. Kun ihmisellä on voimia ja hyvinvoiva olo, empatiaa riittää paremmin. Rankoissa olosuhteissa voimat myötätuntoon ja toisen asemaan asettumiseen saattavat heiketä. Rankkoja olosuhteita voivat olla ulkoiset tekijät tai ihmissuhteen sisäiset tekijät. Puramme esimerkiksi väsymyksemme yleensä eniten kotona. Väsyneellä ei ole enää paljoa annettavaa itselle eikä toiselle. 

Ihmissuhteen sisältä kumpuavat haasteet syntyvät usein ajan myötä. Läheisissä, pitkissä ihmissuhteissa empatia vaatii säilyäkseen vastavuoroisuutta. Jos tuntuu, ettei toinen ymmärrä tai halua ymmärtää, johtaa se usein kierteeseen. Silloin tuntuu, ettei kumpikaan enää kestä toisen tunteita, eikä halua ymmärtää toista. Tunneyhteys joutuu katkolle.

Pettymykset ihmissuhteessa ja torjutuksi tuleminen voivat johtaa siihen, että ihminen alkaa kuolettaa empatiaansa. Kun itseen sattuu, ei pysty tai halua antaa toisellekaan hyvää kohtaamista. Empatiaa voivat tuhota myös väärinymmärrykset. Kun asioita on jäänyt hampaankoloon ja käsittelemättä, ihmissuhde vinoutuu. Kipu, epäreiluus tai katkeruus vievät sijan myötätuntoiselta kohtaamiselta.

Jos empatia tuntuu loppuneen, matka takaisin ei ole pikamatka. Kadonnutta empatiaa ei voi saada pakottamalla takaisin, vaan se palaa vain lempeydellä, myötätunnolla ja ymmärryksellä. Vaatiminen tai käskyttäminen ajaa empatian entistä kauemmas; hyväksyvä ja lämmin kohtaaminen tuo sitä hiljalleen takaisin.

Empatian palauttaminen vaatii molemminpuoleista pettymysten käsittelemistä ja luottamuksen palauttamista siihen, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Vastavuoroisen hyvän kohtaamisen rakentaminen vaatii turvallisuutta ja vie aikaa. Molemminpuoleisen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tunne on kuitenkin jotain, jonka eteen kannattaa nähdä vaivaa. Vastavuoroisen empaattisessa parisuhteessa on hellä ja hyvä olla.

0 kommenttia 0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Edellinen teksti
Kaiken takana on puoliso
Seuraava teksti
Lämmin ja pehmeä

Saattaisit pitää myös näistä

Kaiken takana on puoliso

16/01/2022

Lämpö

31/12/2021

Puolusta, älä puhu puolesta

11/12/2021

Jotta kaikilla olisi hyvä olo

20/09/2021

Luottamuksen arvoinen

04/01/2021

Meidän erityinen, tavallinen perhe

22/10/2020

Puhu minulle näin

10/10/2020

Paras ja tärkein

02/10/2020

Hääpäivänä

20/09/2020

Halu nähdä vaivaa

04/08/2020

Jätä kommentti Peruuta vastaus

Tallenna nimeni, sähköpostini ja kotisivuni tälle selaimelle seuraavaa kommenttiani varten.

Kategoriat

  • Kommunikaatio (44)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (32)
  • Naiseus ja mieheys (5)
  • Odotukset (11)
  • Oma kasvu (22)
  • Perhe ja vanhemmuus (4)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (32)
  • Tarpeet (15)
  • Tunteet (34)
  • Vertaistuki (8)
  • Yhdessä kasvaminen (48)
  • Yleisiä ajatuksia (43)

Uudet artikkelit

  • Riitänkö minä? -paniikki
  • Uusi parisuhdeohjaussivuni
  • Lämmin ja pehmeä
  • Loppuiko empatia?
  • Kaiken takana on puoliso

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen Tiia Brockman ja meidän avioliitto alkaa vuodesta 2008. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää kolme lasta. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta