Onnellinen avioliitto

Onnellinen avioliitto – Blogi ja tukea parisuhteeseen

  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
Kirjoittaja

Tiia Brockman

Tiia Brockman parisuhdeohjaaja
Tiia Brockman

Kommunikaatio parisuhteessaTunneyhteys

Parisuhde ja rakkauden rakentaminen – Suosituimmat blogikirjoitukset ja työkaluja yhteyteen

Kirjoittajalta Tiia Brockman 23/01/2026

Olen kirjoittanut vuosien mittaan satoja blogitekstejä. Työskentelen nykyään parisuhdeohjaajana ja linkkaan blogitekstejäni kotitehtäviksi parisuhdeohjauksista. Halusin koota yhden artikkelin alle suosituimpia blogitekstejäni, joissa on tärkeitä oivalluksia parisuhteen ja rakkauden rakentamiseen.


❤️ Turva, vuorovaikutus ja syvä tunneyhteys parisuhteessa

Toinen sija ei ole hopeaa – Tarve olla tärkein puolison mielessä

Parisuhteessa toiseksi jääminen sattuu syvältä. Lue, miksi aikuinen tarvitsee lapsen tavoin tunteen siitä, että on etusijalla rakkaansa mielessä – ja miten pienet arjen teot rakentavat tätä elintärkeää turvaa.

Loppuiko empatia parisuhteessa? – Miksi myötätunto hiipuu juuri kotona?

Väsymys, pettymykset ja käsittelemättömät asiat parisuhteessa voivat syödä voimia toisen asemaan asettumiselta. Lue, miksi empatia vaatii vastavuoroisuutta ja miten löytää tie takaisin hellään ja hyvään kohtaamiseen, kun tunneyhteys on joutunut katkolle.

Sellaisenaan hyväksytty – Oikeus tunteisiin ja vastuu käytöksestä

Mitä tarkoittaa puolison hyväksyminen sellaisenaan? Se ei ole lupaus sietää mitä tahansa käytöstä, vaan turvallinen tila tuntea ja kokea kaikki, mitä meistä löytyy. Lue pohdintoja siitä, miten keskeneräisyyden hyväksyminen ja vastuunotto omista tunnekuohuista luovat pohjan aidolle läheisyydelle.

Puhu minulle näin – Kommunikaatio parisuhteessa ja näyttämön jakaminen

Kommunikaatio on taitolaji, jossa itsetuntemus on paras työkalu. Lue lämmin ”jälkitoimituksena” annettu käyttöohje siitä, miten löytää asioiden ydin rivien välistä, milloin on aika antaa tilaa toisen tunteille ja miten välttää ”näyttämön varastaminen” kriittisillä hetkillä.


🤝 Tarpeet ja tunteet parisuhteessa

Järkipuhe ei nyt kiinnosta – Miksi parisuhteen suunnan muuttaa vain tunne?

Kaikki käyttäytyminen viestii tunteista. Lue, miksi kotityösopimukset eivät yksin pelasta suhdetta, ja miten tunneyhteys toimii parisuhteen ”siipinä”, jotka kantavat raskaimmankin lastin yli.

Tärkeintä on hyväksyä tunne – Validointi parisuhteessa ja vanhemmuudessa

Miksi järkevät neuvot usein vain etäännyttävät meitä rakkaimmistamme? Lue, miten tunteiden aito kohtaaminen ja hyväksyminen – eli validointi – säätelee mielenterveyttä ja korjaa ihmissuhteiden repeämiä. Opit, miksi ”kuulen, että olet väsynyt” on tehokkaampi viesti kuin yksikään ratkaisuehdotus.

Välttämättömät tarpeet parisuhteessa – Uskallatko olla tarvitseva?

Tarpeet ovat parisuhteen voimavara, mutta niiden sanoittaminen vaatii uskallusta olla haavoittuva. Lue, miksi rakkauden osoittaminen ”väärällä kielellä” uuvuttaa molemmat, ja miten tunnistamalla puolison todelliset tarpeet voitte välttää valtataistelut ja rakentaa hyvän kierteen.


🎒 Menneisyyden vaikutus ja kasvu parisuhteessa

Menneisyyden vaikutus – Tarvitaanko parisuhteessa terapeuttista otetta?

Kun aikuinen käyttäytyy parisuhteessa ”vaikeasti”, kyse on usein käytöksen alle peittyvistä vanhoista haavoista ja turvattomuudesta. Lue, miten terapeuttinen ote – kyky nähdä käytöksen taakse ja vastata toisen hätään – voi tarjota korjaavia kokemuksia ja auttaa molempia kasvamaan kohti turvallisempaa kiintymystä.

Ikuisuusriita parisuhteessa – Miten katkaista aina sama toistuva riita? 

Lähes jokaisella parilla on vähintään yksi riita, joka toistuu vuodesta toiseen samanlaisena. Usein kyse ei ole tiskeistä tai aikatauluista, vaan syvemmistä peloista: kelpaanko, olenko tärkeä, tullaanko minut hylätyksi? Lue, miten voit löytää tien ”sylttytehtaalle” eli riidan todellisten juurien äärelle ja miten ikuisuusriidan voi kesyttää niin, ettei se enää horjuta suhteen perusturvallisuutta.

Rinkka ja rakkaus – Miten menneisyyden taakat vaikuttavat parisuhteeseen?

Jokainen meistä kantaa parisuhteeseen tullessaan elämänkokemusten ja menneisyyden täyttämää rinkkaa. Ajan myötä rinkan paino alkaa tuntua: joko taakkoja jaetaan yhdessä, niitä siirretään salaa puolison selkään tai niiden alle uuvutaan. Lue, miksi vastuu omasta rinkasta on välttämätöntä ja miten taakkoja purkamalla voidaan löytää kevyempi tapa kulkea yhdessä.


Tarvitsetteko apua solmujen avaamisessa?

Rakkaus on rakentamista, ja joskus työkalut tai voimat loppuvat kesken. Jos tunnistat artikkeleista itsesi tai parisuhteesi haasteita, et ole yksin.

Työskentelen nykyään parisuhdeohjaajana ja autan pareja löytämään takaisin yhteyden äärelle. Ohjauksessa luomme turvallisen tilan kohdata menneisyyden haamut, sanoittaa piilossa olevia tarpeita ja palauttaa kadonnutta empatiaa. Rakennamme uutta, kestävämpää tunneyhteyttä ja rakkautta.

Tarjoan parisuhdeohjausta sekä etävastaanottona että paikan päällä Oulussa.

Lue lisää tarjoamastani parisuhdeohjauksesta ja varaa aika tästä

23/01/2026 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Oma kasvu

Anopin uusi rooli: Miten olla viisas ja lämmin anoppi?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 07/07/2024

Olen saanut kunnian alkaa opetella anopin roolin alkeita. Siispä on syytä alkaa selkeyttää itselleen, mikä tässä roolissa olisi tärkeää.

Ihan ensimmäisenä ajattelen, että anoppius on kypsän aikuisen kunniarooli. Anoppi on aina vävyä tai miniää vanhempi. Siksi vastuullisen aikuisen rooli on erityisen tärkeä. Luulen, että monet harmit anoppisuhteissa ovat syntyneet siitä, että aikuisen anopin tunnesäätelytaidot eivät ole toimineet aivan optimaalisesti. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen, mutta kun aikuisella anopilla herää vaikeita tunteita, aikuinen opettelee käyttämään niiden säätelyyn ja käsittelyyn aikuisia keinoja.

Mikä on anopin tehtävä?

Anopin tehtävä on luottaa. Kun lapsi alkaa rakentaa parisuhdetta, oman lapsen kasvatuksessa on päästy siihen pisteeseen, että on aika antaa tilaa lapselle, hänen elämälleen ja valinnoilleen. Lasta kasvatetaan hänen omaa elämäänsä varten, ei vanhempien elämää jatkamaan. Siksi on syytä olla iloinen, kun lapsi alkaa tehdä omia valintojaan. Jokaisella varmasti herää myös huolia lapsen itsenäistyessä, mutta ajattelen itse, että nyt ollaan sadonkorjuuvaiheessa omasta kasvatustyöstä. Vanhempi ei päätä, millaista hedelmää hän lapsissaan kasvattaa, vaan hän on tukenut ja mahdollistanut lapsen kasvua parhaansa mukaan omalta osaltaan. 

Anopin tehtävä on luoda lämmintä ilmapiiriä. Vahvistaa hyväksyntää sekä omille lapsilleen että heidän kumppaneilleen. Jokainen meistä haluaa olla riittävä ja hyväksytty. Anopilla onkin mahdollisuus tehdä paljon hyvää. Hän voi olla avarasydäminen, kuuntelevainen, kannustava ja lämmin. Hänellä on oma elämänsä ja omat rajansa, mutta elämänkokemuksen myötä joustavuus on kasvanut, samoin halu oppia ja ymmärtää uutta. Jokainen uusi ihminen, lasten kumppaneiden myötä kasvavassa perheessä, on mahdollisuus oppia ja kasvaa itsekin. Anoppi tietää tämän ja antaa hänenkin elämäänsä rikastavien ihmisten liittyä mukaan porukkaan entistä ihanammaksi isoksi laumaksi.

Mitä annettavaa anopilla on?

Anopilla on varmasti paljon annettavaa, mutta anopin elämänkokemus on sellaista, joka on tarjolla siltä varalta, jos sitä tarvitaan. Välttämättä ei tarvita. Eikä se silloinkaan hukkaan mene. Ajattelen, että elämänkokemus on erityisesti itseä varten saatua. Se auttaa ihmistä olemaan viisaampi äiti ja anoppi. Jos tukea, apua tai neuvoja kysytään, anopilla on vertaistukea antaa moneen tilanteeseen. Ei totuutta, mutta perspektiivejä, lohtua ja toivoa runsain mitoin. Anoppi ei perusta elämäänsä oletuksille, vaan kysyy tarvittaessa lempeästi sekä pitää avointa kommunikaatiota ja ilmapiiriä yllä omalta osaltaan.

Anoppi on kulmakivi, jota vasten voi tulla hetkeksi nojaamaan, kun siltä tuntuu. Anopillinen kulmakivi ei kuitenkaan ole norsunluutornissa asusteleva matriarkka, vaan jokainen viisas kulmakivi on elämänsä mittaan rakentanut itselleen oman tukevan kulmakivien verkoston. Anoppia kannattelevat hänen omat tärkeät ihmissuhteensa. Hänelle äitiys ja anoppius ovat kunniaroolit, mutta elämästä löytyy myös muita tärkeitä rooleja. Siksi hän osaa nauttia sekä anoppiudesta että kaikesta muusta hyvästä elämässään. Hän ei ole haavoittumaton, vaan inhimillinen ihminen, joka huolehtii sekä omista tarpeistaan että omasta laumastaan. Prioriteetit hän asettaa joustavasti aina kulloisenkin tilanteen mukaan niin, että kaikilla olisi mahdollisimman hyvä. 

07/07/2024 0 kommenttia
1 FacebookTwitterWhatsappEmail
Tunteet parisuhteessa

Riitänkö minä? -paniikki

Kirjoittajalta Tiia Brockman 22/06/2022

Vaikka yhteisiä vuosia on kertynyt jo aika paljon, välillä iskee paniikkiolo: riitänkö minä sinulle? Riittämättömyyden tunnetta on vaikea kuvata silloin, kun se ei ole päällä. Se tuntuu jälkeenpäin epätodelliselta. Yritän kuitenkin löytää sanat. 

Kun paniikki iskee, tuntuu kuin oma arvo valuisi viemäristä alas. On olo, että olen aivan vääränlainen ja turha. Ahdistaa, mihinkään ei voi keskittyä. Tuntuu, että kaikki muut ihmiset ovat hauskempia ja parempia puolisoita.

Mikä auttaa riittämättömyyden tunteen iskiessä?

Kun paniikkiolo iskee, kaipaan turvaa ja vakautta puolisoltani. Vahvistusta, että olen hänelle hyvä ja rakas. Kun saan kokemuksen ja vahvistuksen, että riitän, paniikki ja epävarmuus alkaa hälvetä. Hetken päästä on vaikea enää edes kuvitella, että olo oli niin ahdistunut.

Paniikkioloista jää nolo olo. Miten ihminen voi hukata itseluottamuksen ja turvan tunteen monien yhteisten vuosien jälkeen? Miten maa voi kadota jalkojen alta aivan yllättäen?

Riitänkö minä -kysymyksen taustalla on pitkät juuret

Uskon, että paniikilla on pitkät juuret. Itsetunnon haavat ihmisessä ovat syvällä. Haavat voivat aktivoitua aivan pienestä vuosienkin turvallisuuden jälkeen. Paniikkiolon taustalla voi myös olla väsymystä. Väsyneenä asioiden mittasuhteen kasvavat.

Riitänkö minä -kysymys kaipaa lujaa ja varmaa vastausta. Kun ei itse vastausta muista, puoliso voi olla kallio, joka muistuttaa: ”Sinä riität.”

Tutustu tästä myös uusiin blogiteksteihin parisuhdeohjaussivustollani.

22/06/2022 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Parisuhdeohjaukset ja koulutukset Parisuhdeohjaaja Tiia Brockman Toimitilani sijaitsevat Oulussa ja palvelen myös etäyhteyksin
Yleisiä ajatuksia

Parisuhdeohjaus ja ammatillinen tuki – Mistä apua parisuhteen haasteisiin?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 21/04/2022

Onnellinen avioliitto -blogi on syntynyt rakkaudesta parisuhteiden vaalimiseen. Se on täynnä oivalluksia oman parisuhteen hoitamisen matkalta. Vuosien varrella olen kuitenkin huomannut, että aina omat oivallukset eivät riitä, vaan tarvitaan ammatillista peiliä. Valmistuin vuonna 2022 parisuhdeohjaajaksi ja jatkan työtä parisuhteiden hyväksi parisuhdetyön ammattilaisena. Uudet ammatilliset blogitekstini ja palveluni löytyvät parisuhdeohjaussivustoltani.

Mitä uusi sivusto tarjoaa? Lisää oivalluksia ja luettavaa:

Uudelta parisuhdeohjaus.fi -sivustoltani löydät syvällisempää tietoa muun muassa seuraavista teemoista:

  • Kirja-arvostelut ja oivallukset: Pohdintoja uusimmista psykologisista ja parisuhdekirjoista esimerkiksi Rakkauden logiikka – Vahvista parisuhteen tunneyhteyttä, Sairas perhe – Kun vanhempi ei kasva aikuiseksi, Minä näen sinut – Arvostuksen psykologiaa
  • Parisuhdeohjaus vs. pariterapia: Milloin kannattaa valita ohjaus ja milloin terapia?
  • Mikä voi auttaa eron partaalla kääntämään suunnan: Erosta puhuminen ei lisää eron todennäköisyyttä
  • Käytännön taso: Ymmärrystä ja työkaluja parisuhdetaitoihin ja tunneyhteyden parantamiseen.

Miksi siirtyä lukemaan mös parisuhdeohjaussivustolleni?

Haluan tarjota lukijoilleni parasta mahdollista tukea. Ammatillisella sivustolla tekstit on jäsennelty niin, että löydät vastauksia suoraan arjen solmukohtiin – olipa kyseessä eropohdinnat ja tarve löytää yhteinen sävel uudelleen tai parisuhdetaitojen työstäminen. Ammatilliselta sivustolta pääset myös tutustumaan palveluihini parisuhteen hyväksi. Toimitilani ovat Oulussa ja etäyhteyksin palvelen kaikkialle. Tutustu siihen myös, millaista on tarjoamani parisuhdeohjaus.

21/04/2022 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Perhe ja vanhemmuusYleisiä ajatuksia

Lämmin ja pehmeä

Kirjoittajalta Tiia Brockman 13/03/2022

Silittelin eräänä aamuna lapsemme poskea. Se tuntui lämpimältä ja erityisen pehmeältä. Tein oivalluksen. Koen, että voisin liidellä tässä maailmassa ilman kehoakin. Keho tuntuu välillä vaivalloiselta ja ei niin tärkeältä. Mutta tuossa hetkessä muistin taas, mikä kehossa on turvallista ja mukavaa: kosketus, lämpö ja pehmeys.

Sanasta robotti tulee mieleen kova, kylmä, mekaaninen, keinotekoinen ja jäykkä. Ihmisestä taas tulee mieleen pehmeä, lämmin, inhimillinen, aito ja joustava. Kosketus on inhimillistä, eikä sitä korvaa mikään muu. 

Sairastimme vasta koronan perheessämme ja yritimme pitää hieman etäisyyttä. Kosketuksen väheneminen tuntui raskaalta. Kosketus arjessa on voimauttavaa, lämmittävää ja turvallista. Kosketus on luonteva kieli, joka puhuu puolisoiden välillä väsymyksen läpi ja sanattomien hetkien keskellä. Jos kipeänä ja väsyneenä ei saa kosketusta, olo on entistä surkeampi. Kosketuksen voima on suurta.

Sairastelujen keskellä on tajunnut, että keho kaikessa rasittavuudessaankin on tärkeä. Jos ei jaksa nousta sängyn pohjalta, ei voi laittaa ruokaa rakkaimmilleen. Jos ei pysty kävelemään, ei voi pestä perheen vaatteita. Jos ei ojenna käsiään, on vaikea halata. 

Toivon, että perheemme on lämmin ja pehmeä turvapaikka kaikille perheenjäsenille.

Lue lisää tekstejä uudelta sivustoltani.

13/03/2022 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Epätarkka kuva kukasta kuvastaa, miten empatia voi loppua parisuhteesta ja miten sitä voi työstää takaisin.
Kommunikaatio parisuhteessaParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Loppuiko empatia parisuhteessa?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 19/02/2022


Ihmisten kohtaaminen työssä sujuu minulta helposti empaattisesti. Usein tuntuu, että sitä ihan pursuaa myötätuntoista eläytymistä muiden kokemuksiin ja tunteisiin. Miksi silti joskus tuntuu, että empatia parisuhteessa loppuu?

Miksi empatia hiipuu parisuhteessa?

Olen huomannut, että läheisissä ihmissuhteissa, kuten parisuhteessa, empatiaa on joskus vaikea löytää. Halu kuulla ja ymmärtää voi alkaa hiipua. Miksi niin tapahtuu?

Uskon, että empatia parisuhteessa vaatii energiaa. Kun ihmisellä on voimia ja hyvinvoiva olo, empatiaa riittää paremmin. Rankoissa olosuhteissa voimat myötätuntoon ja toisen asemaan asettumiseen saattavat heiketä. Rankkoja olosuhteita voivat olla ulkoiset tekijät tai ihmissuhteen sisäiset tekijät. Puramme esimerkiksi väsymyksemme yleensä eniten kotona. Väsyneellä ei ole enää paljoa annettavaa itselle eikä toiselle. 

Kun tunneyhteys joutuu katkolle

Ihmissuhteen sisältä kumpuavat haasteet syntyvät usein ajan myötä. Läheisissä, pitkissä ihmissuhteissa empatia vaatii säilyäkseen vastavuoroisuutta. Jos tuntuu, ettei toinen ymmärrä tai halua ymmärtää, johtaa se usein kierteeseen. Silloin tuntuu, ettei kumpikaan enää kestä toisen tunteita, eikä halua ymmärtää toista. Tunneyhteys joutuu katkolle.

Pettymykset ihmissuhteessa ja torjutuksi tuleminen voivat johtaa siihen, että ihminen alkaa kuolettaa empatiaansa. Kun itseen sattuu, ei pysty tai halua antaa toisellekaan hyvää kohtaamista. Empatiaa voivat tuhota myös väärinymmärrykset. Kun asioita on jäänyt hampaankoloon ja käsittelemättä, ihmissuhde vinoutuu. Kipu, epäreiluus tai katkeruus vievät sijan myötätuntoiselta kohtaamiselta.

Jos tunnistat, että teidän suhteessanne tunneyhteys on jo pahasti katkolla, ulkopuolinen näkökulma voi auttaa avaamaan solmuja. Lue lisää tarjoamastani parisuhdeohjauksesta tästä.

Miten palauttaa empatia ja aito kohtaaminen?

Jos empatia tuntuu loppuneen, matka takaisin ei ole pikamatka. Kadonnutta empatiaa ei voi saada pakottamalla takaisin, vaan se palaa vain lempeydellä, myötätunnolla ja ymmärryksellä. Vaatiminen tai käskyttäminen ajaa empatian entistä kauemmas; hyväksyvä ja lämmin kohtaaminen tuo sitä hiljalleen takaisin.

Empatian palauttaminen vaatii molemminpuoleista pettymysten käsittelemistä ja luottamuksen palauttamista siihen, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Vastavuoroisen hyvän kohtaamisen rakentaminen vaatii turvallisuutta ja vie aikaa. Molemminpuoleisen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tunne on kuitenkin jotain, jonka eteen kannattaa nähdä vaivaa. Vastavuoroisen empaattisessa parisuhteessa on hellä ja hyvä olla.


Tarvitsetteko apua tien löytämisessä takaisin toistenne luo?

Olen kirjoittanut tätä blogia auttaakseni pareja ymmärtämään toisiaan paremmin, mutta aina pelkkä ymmärrys tilanteesta ei riitä. Jos kaipaat ammatillista tukea empatian ja turvallisuuden palauttamiseen, tarjoan parisuhdeohjausta Oulussa ja etäyhteyksin.

Katso vapaat ajat ja voit varata tapaamisen tästä.

Lue myös Tunneseksi-kirjaan liittyvä tekstini.

19/02/2022 0 kommenttia
1 FacebookTwitterWhatsappEmail
Oma kasvuParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Kaiken takana on puoliso

Kirjoittajalta Tiia Brockman 16/01/2022

”Menestyvän työntekijän takana on puoliso”, kirjoittaa Helsingin Sanomat tutkimustuloksesta, jonka mukaan puolison tunnollisuus lisää menestystä työelämässä (2.10.2014). Uutinen on vanha, mutta tulos tuntuu aivan järkeenkäyvältä. Olen vaihtamassa työpaikkaa ja olen pohtinut paljon puolison merkitystä elämän muutoksissa. Kuinka paljon puoliso tuki, hyväksyntä ja miksei tunnollisuuskin vaikuttaa arjessa ja muutostilanteissa?

Parisuhde antaa voimaa ja rohkeutta

Jo vuosia olen tiedostanut, että parisuhde antaa parhaimmillaan supervoimia. Jos on turvallinen ja hyvä olla puolison kanssa, kaiken sen turvan ja hyvän saa rohkaisuksi myös muuhun elämään. Mielelläni aina puhun siitä, miten perheiden ja parisuhteiden tukeminen on suoraa tukea myös työssä jaksamiselle ja varmasti myös työntekijöiden paremmalle tuottavuudelle. Ajattelen, että puolison kanssa yhdistämme paitsi voimamme myös osaamisemme ja molempien osaamisesta on iloa toinen toiselle.

Puolison tuki uusien asioiden edessä

Uskon myös, että puoliso saa minut uskaltamaan. Uuden työn kynnyksellä jouduin tekemään päätöksen: haluanko, uskallanko ja tartunko tilaisuuteen? Tunne siitä, että puoliso tukee päätöstäni ja hyväksyy minut myös heikkouksineni, tuo varmuutta arkeen. Vankkana on myös luottamus, että kun tulee takkuja tai haasteita muutosten suhteen, en niissäkään jää yksin.

Parisuhteen aarrearkusta voi ammentaa paljon

En tarkoita, ettenkö ilman puolisoa voisi olla rohkea, eheä tai tuntea turvallisuutta. Ajattelen kuitenkin, että parisuhde on aarrearkku, josta voi ammentaa paljon myös henkilökohtaiseen elämään. Puolisolta ei voi vaatia, että hän korjaisi menneisyyden kivut ja tekisi eheäksi, mutta yhdessä parisuhteesta voi rakentaa korjaavaa kokemusta molemmille. Kun omaan rikkinäisyyteen saa puolisolta turvaa, antaa se voimavaroja ja hyvää myös muuhun elämään.

Perheen rooli hyvinvoinnissa – yhdessä olemme vahvempi tiimi

Puolison lisäksi koko perhe kasvattaa hyvinvointiani. Kaiken takana on paitsi puoliso niin myös lapset. Lapset vievät toki voimia, mutta vielä enemmän antavat: syyn kasvaa, jaksaa, oppia uutta ja vahvistua. Elämän muutostilanteissa, mutta ihan myös perusarjessa, perhe on ankkuri, joka pitää paikallaan, vaikka oma pursi heiluisi. 

Rinnallani ja lähelläni on puolisoni ja minä yhtä lailla hänen lähellään ja vierellä. Takanani on vankka tiimini, perheeni.

***************

Lue lisää tekstejäni parisuhdeohjaussivuston blogistani.

16/01/2022 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Lämpö

Kirjoittajalta Tiia Brockman 31/12/2021

Lämpö parisuhteessa on valtavan tärkeää

Inhoan palelemista. Se tuntuu kokonaisvaltaisen ikävältä ja kuluttavalta. Tunne on todennäköisesti peruja varhaisnuoruuden anoreksia-ajoilta, jolloin palelin jatkuvasti. Paitsi että inhoan palelemista fyysisesti, en halua palella myöskään henkisesti, etenkään parisuhteessa. Lämpö parisuhteessa on minulle välttämättömyys.

Lämmin ja kylmä suhde – kaksi erilaista maailmaa

Lämpö hellii, kova ja kylmä – lämpöön liittyy pehmeys, kylmyyteen terävyys. Parisuhde, joka on lämmin tai suhde, joka on kova ja kylmä, ovat hyvin erilaisia paikkoja elää vuodesta toiseen 24/7. Kun näkee lämpimiä katseita, eleitä, huomiointia ja kosketusta puolisoiden välillä, lämpö säteilee ja välittyy myös ympärille. Terävät sanat, kylmä etäisyys ja kova kohtelu ovat kurjaa katseltavaa sivustakin.

Lämmön vaaliminen parisuhteessa

Ei ole luonnonlaki, että lämpö ajan myötä katoaa parisuhteesta. Tärkeintä on, että haluaa pitää toisen lämpimänä ja jakaa toiselle omasta lämmöstään. Lämpöä täytyy pitää yllä.

Kylmyys hiipii usein salakavalasti suhteeseen. Yksi väärinymmärrys ja toinen kurjalta tuntunut lause heittävät ajan myötä hyisiä varjoja suhteen ylle. Vuosien myötä voi olla, että molemmat jäävät yksin varjoihin palelemaan. Jos kylmyys alkaa kurotella sormiaan teitä kohden, selvitä miksi se yrittää jäädyttää välejänne. Kylmyys ei häviä selän kääntämisellä, vaan sillä, että sitä katsotaan tutkivasti ja rohkeasti.

Ihmisen perustarpeet: kosketus ja läheisyys

“Lämpenee, lämpenee” sanotaan lasten leikissä, kun asia, jota etsitään, alkaa olla lähellä. On ihana tuntea, että lämpö lisääntyy, kun lähestyy puolisoaan. Ihokontakti pitää vastasyntyneen lämpimänä, mutta yhtä lailla myös aikuinen yleensä nauttii ihon lämmöstä ja pehmeästä kosketuksesta. Ilahtunut katse ja hymyyn sulava ilme tuntuvat varmasti aivan yhtä ihanalta puolisosta kuin lapsestakin. 

Anna lämmön säteillä myös eteenpäin

Kun puoliso lähestyy sinua, anna lämpösi säteillä kutsuvasti. Helli puolisoasi sanoin, katsein, teoin ja elein. Lämpimässä suhteessa viihtyy koko perhe, jopa koko lähipiiri. Lämmössä hellitty jakaa usein lämmöstään eteenpäin myös työssään ja muissa kohtaamisissaan ihmisten kanssa. Ei ole montaakaan kauniimpaa asiaa kuin se, että lämpö alkaa levitä sydämestä sydämeen.

************

Lue uusimpia tekstejäni parisuhdeohjaussivuni blogista.

31/12/2021 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Parisuhteen hoitaminen ja kasvuTarpeet parisuhteessa

Puolusta puolisoa, älä puhu puolesta – Terveet rajat parisuhteessa

Kirjoittajalta Tiia Brockman 11/12/2021

Moni pohtii, miten asettaa toimivat rajat parisuhteessa niin, että yhteys säilyy, mutta kumpikin saa olla oma itsensä. Me ollaan me, yhteinen yksikkö, parivaljakko. Siinä on paljon hyvää. Mahdollisuus tukea toista ja seistä toisen rinnalla tuo tuplavahvuutta. Tuntuu hyvältä, kun puoliso kannustaa ja tarvittaessa myös puolustaa. 

Miten rajat parisuhteessa auttavat meitä tukemaan toisiamme?

Jokaisella on varmasti kokemuksia siitä, että olisi toivonut, että joku olisi puolustanut. Sanonut: ”Tämä ei ole oikein. Hänellä on oikeus tulla kuulluksi! Tätä ei voi sivuuttaa!” Että joku asettuisi rinnalle pitämään rajoja, puolustamaan ja tekemään näkyväksi omia tärkeitä ajatuksia, kokemuksia tai tunteita. Että joku myös suojelisi tarvittaessa.

Mitä on aito puolustaminen parisuhteessa?

Puolisoina voimme tuoda korjaavia kokemuksia toisillemme. Vaikka olemme jo aikuisia, yksinjäämisen kokemusta ei kaipaa täysi-ikäinenkään. Puolison tunteen tai kokemuksen puolustaminen tuntuu turvalliselta ja hyvältä. ”Minun rakkaani yli ei kävellä. Tämä on hänelle tärkeää. Kuunnelkaa, mitä hänellä on sanottavana. Hänellä on oikeus tuntea näin.”

Miksi puolesta puhuminen voi satuttaa?

Toisen puolesta puhuminen ei kuitenkaan ole puolustamista. Puolesta puhumisessa omasta mielipiteestä tai ajatuksesta tulee tehtyä kysymättä puolisonkin mielipide. ”Me pidämme tästä elokuvasta. Me emme halua jälkiruokaa. Me haluamme rantalomalle.” On turvallista olla me, mutta puolisokaan ei saa kävellä toinen toisensa yli, edes hyväntahtoisuuttaan. Yhdessä keskustellen muodostettu yhteinen mielipide on hyvä asia, mutta yksin ei voi päättää meidän puolesta.

Puolustaminen vs. puolesta puhuminen

ToimintaVaikutus kumppaniinLopputulos
PuolustaminenTunne arvostuksesta ja tuestaTurvallisuuden tunne lisääntyy
Puolesta puhuminenTunne merkityksettömyydestäYhteys ja kuulluksi tuleminen heikkenee

Me-henki on yhteistä vahvuutta, ei toisen ylittämistä

Puolustaminen saa olon tuntumaan tärkeältä ja arvostetulta. Minua tuetaan ja minun kokemuksillani on väliä. Tulen ymmärretyksi.

Puolesta puhuminen saa olon tuntumaan merkityksettömältä. Mielipidettäni ei edes kysytty. Jäin sivuosaan.

”Me” ei ole valtaa toisiimme, se on yhteistä vahvuutta toinen toisemme tueksi.


Tuntuuko teidän parisuhteessanne, että toinen jää usein sivuosaan?

Kommunikaation solmut ja rajojen asettaminen ovat yleisiä haasteita parisuhteessa. Jos tunnistat, että teillä ’me’ on alkanut tukahduttaa yksilöllisyyttä, parisuhdeohjaus voi auttaa löytämään tasapainoa ja aitoa yhteistä vahvuutta.

Varaa aika parisuhdeohjaukseen ja vahvistetaan teidän yhteistä ’meitä’ oikealla tavalla

11/12/2021 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Parisuhde syvissä vesissä ja tunneyhteyden vahvistaminen – Tiia Brockman.
Muualle kirjoitetut tekstitParisuhteen hoitaminen ja kasvuTunteet parisuhteessa

Kun jompikumpi joutuu syviin vesiin parisuhteessa – Miten selvitä tunnemyrskystä yhdessä?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 28/11/2021

On päiviä, jolloin jompikumpi puolisoista joutuu syviin vesiin. Synkät vedet voivat olla väsymystä, surua, pelkoa, vihaa tai huolia. Upottava tunne vaikuttaa eniten syvissä vesissä uivaan, mutta myös ympärillä oleviin.

Syvissä vesissä uivalle tärkeintä on tieto, että hän ei ole yksin eikä vaarassa hukkua. Myrskyisistä vesistä selviää, jos näkee ympärillä käsiä, jotka ojentuvat kohti ja huomaa toivoa tuovia pelastusrenkaita. Jos ympärillä näkyy vaan mustaa, voi kauhominen tuntua toivottomalta.

Lapsuuden tunneperintö ja tarve tulla kohdatuksi

Olen lukenut Jonice Webbin kirjaa “Running on Empty: Overcome Your Childhood Emotional Neglect”. Kirja muistuttaa, että ei riitä, että lapsi tietää, että häntä rakastetaan, hänen täytyy tuntea se. Teos kertoo, että vanhempien rakkaus löytää perille vain, jos lapsi kohdataan tunnetasolla ja lapsen kaikille tunteille on tilaa. Muuten lapsi jää yksin ja hukkuu tunteidensa kanssa, vaikka muut asiat lapsuudessa olisivat hyvin ja muut tarpeet täyttyisivät. Lapsi ei selviä vaurioitumatta yksin tunnemyrskyjen läpi.

Webbin kirjassa painotetaan, että siinä missä nälkä on ihmisen välttämätön fyysinen tarve ja ruokavalion köyhyys vaaraksi, yhtä normaali ja välttämätön tarve on saada kokea ja osoittaa kaikkia tunteita ja elää rikkaassa tunneympäristössä. Ilman tunteita ihminen näivettyy ja ilman tunneyhteyttä toisiin jää lukituksi henkiseen yksinäisyyteen. Niin nälkään kuin tunnenälkään voi kuolla. Ihminen ei pärjää yksin upottavien tunteiden kanssa.

”Vanhempien rakkaus löytää perille vain, jos lapsi kohdataan tunnetasolla ja lapsen kaikille tunteille on tilaa. Sama pätee parisuhteessa: tunneyhteys syntyy vasta, kun uskallamme uida yhdessä myös niissä syvissä ja pimeissä vesissä.”

Parisuhde on turvapaikka upottavia tunteita vastaan

Parisuhteessa rikas ja läheinen tunneympäristö tarkoittaa mahdollisuutta jakaa kaikki tunteet yhdessä puolison kanssa. Jos kelpaamme puolisollemme vain helppojen ja positiivisten tunteiden kautta, tai ehkä kuvittelemme miellyttämishalussamme niin, emme kohtaa toisiamme. Ihmisen perustunteista ilo on ainut helppo tunne. Suru, viha, pelko, inho ja häpeä ovat jo haastavampia kokemuksia. Silti kaikenlaiset tunteet, ei pelkästään ilo, kuuluvat normaaliin, arkiseen elämään ja nimenomaan kaikkien tunteiden on tärkeä saada tulla jaetuksi parisuhteessa. Synkät vedet ovat osa tavallista ja hyvää elämää.

Uskallatko ojentaa kätesi syvissä vesissä?

Voi, kun emme pelkäisi niin syviä vesiä, vaan uisimme siellä yhdessä. Jotta syvistä vesistä pääsee eteenpäin, täytyy uskaltaa katsoa alaspäin huomatakseen, että nyt juuri alla on syvää. Täytyy myös uskaltaa katsoa ympärille ja tarttua ojennettuihin käsiin tai pelastusrenkaisiin. Syvät vedet vaativat hyväksymistä ja kohtaamista sekä rohkeutta ojentua toinen toista kohti.

Miten hyvältä tuntuu se tunne, kun sinut on nostettu pelastusveneeseen, kiedottu viltti ympärille ja käteen ojennettu muki höyryävää juomaa. Kun saat kertoa, miltä tämä kaikki on tuntunut: tulet kuulluksi, saat lämpöä ja myötätuntoa. Miten ihanalta tuntuu olla turvassa myrskyn keskellä, kellua yhdessä syvien vesien pinnalla.


Pysähdy parisuhteenne äärelle

Syvissä vesissä uiminen on uuvuttavaa, jos tuntuu, ettei rantaa näy. Usein kyse on siitä, että olemme joutuneet negatiiviseen kehään, jossa kumpikaan ei enää uskalla näyttää haavoittuvuuttaan. Tunnekeskeisessä lähestymistavassa tätä kutsutaan rakkauden logiikaksi: kun ymmärrämme toistemme hätähuudot vihan tai vetäytymisen takana, voimme alkaa rakentaa takaisin turvallista satamaa.

Tarvitsetteko apua pelastusrenkaan löytämisessä? Intohimo parisuhdetyöhön sai minut opiskelemaan parisuhdeohjaajaksi. Jos tunnet, että suhteenne kaipaa ulkopuolista tukea tunneyhteyden palauttamiseen, varaa aika parisuhdeohjaukseen tästä.


Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin vieraskynätekstinä Parempi avioliitto -sivustolla.

28/11/2021 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
  • 1
  • 2
  • 3
  • …
  • 18

Kategoriat

  • Kommunikaatio parisuhteessa (47)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (30)
  • Naiseus ja mieheys (4)
  • Odotukset (12)
  • Oma kasvu (28)
  • Parisuhteen hoitaminen ja kasvu (62)
  • Pariterapia ja ohjaus (4)
  • Perhe ja vanhemmuus (4)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (33)
  • Tarpeet parisuhteessa (15)
  • Tunneyhteys (11)
  • Tunteet parisuhteessa (34)
  • Vertaistuki parisuhteelle (11)
  • Yleisiä ajatuksia (32)

Uudet artikkelit

  • Parisuhde ja rakkauden rakentaminen – Suosituimmat blogikirjoitukset ja työkaluja yhteyteen
  • Anopin uusi rooli: Miten olla viisas ja lämmin anoppi?
  • Riitänkö minä? -paniikki
  • Parisuhdeohjaus ja ammatillinen tuki – Mistä apua parisuhteen haasteisiin?
  • Lämmin ja pehmeä

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen parisuhdeohjaaja Tiia Brockman. Meidän parisuhde alkaa vuodesta 2005. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa parisuhde- ja perheteemaisia löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää neljä lasta. Tutustu myös uudempaan parisuhdeohjaus.fi -sivustooni. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta