Meidän parisuhteemme, jota ei silloin vielä ollut olemassakaan, ensimmäinen ristiriita oli, voisiko meistä tulla pari. Tilanne päättyi aikanaan nopeasti: meistä ei tulisi paria. Sittemmin suunta kyllä muuttui ja olemme yhdessä edelleen.

Jäin miettimään, millaisia riitoja meillä on ollut vuosien varrella? Miten riitelykulttuurimme on muuttunut ja kehittynyt ajan myötä? Millainen on riitojen kehityskaari parisuhteessa?

Seurusteluajan riidat ja hylkäämisen pelko

Seurusteluajan riidoissa pelko suhteen loppumisesta kyti koko ajan taustalla. Olen miettinyt jälkeenpäin, että takertuva kiintymyssuhde nosti heti päätään. Seurusteluaikana toisen erilaisuus pelästytti ja hämmensikin paljon.

Kun puoliso toimi toisin kuin oman lapsuudenkodin riitelykulttuurissa oli toimittu, se tuntui toisaalta raivostuttavalta ja toisaalta aiheutti turvattoman olon. Kumppani ei toiminutkaan tuttujen sääntöjen mukaan. Ristiriita seurusteluaikana oli uhka: rohkeutta ja taitoa omien syvimpien ajatusten ilmaisemiseen ei ollut. Riidat jäivät pintatasolle, vaikka alla olisi ollut paljon muutakin. Tärkeintä kun oli saada turvaa luova sopu aikaan.

Kun dramaattisuus kasvaa – takertuminen ja vetäytyminen

Kun suhde asettui vähän vakaammalle pohjalle, dramaattisuuden määrä riidoissa kasvoi. Riitojen erikoisimmilla tehosteilla varustetut käänteet ajoittuvat vuosiin, jolloin luottamus puolisoon ja parisuhteeseen oli jo melko vakaa, mutta syvempi turvallisuudentunne, itsetuntemus ja -tunto olivat vielä löytämättä. Silloin tunteet ja pelot ottivat helposti vallan ja omien tarpeiden täyttymättömyys ryöpsähti välillä ihan valtoimenaan riidaksi.

Minä takerruin kuin purkka, puoliso vetäytyi. Tässäkään vaiheessa riidoissa ei päästy kyllin syvälle. Pintamulta ryöppysi, mutta ongelman juuria ei tavoitettu. Puolison reaktiot ja toimintamallit olivat kuitenkin jo tutumpia.

Tie turvallisempaan riitelyyn: Tunnekeskeinen pariterapia ja itsetuntemus

Parisuhdeleirejä, parisuhdekirjallisuutta, vertaistukea, tunnekeskeistä pariterapiaa, monenlaista tarvittiin, että riidoistamme alkoi tulla melko turvallisia ja kohtuullisen rakentavia. Tähän prosessiin meni yli kymmenen vuotta. Nykyään riidoissa ei enää asu pelko: Erotaanko me? Riidat eivät ole iloinen asia, mutta ne ovat ihan hyvä asia. Jos viestintä on rakoillut ja tarpeita on jäänyt täyttymättä, asioita täytyy saada setvittyä. Silloin on ihan okei riidellä.

Väsymys ja tarpeet riidan taustalla

Väsymyksen merkitys riidoille on myös selkeytynyt vuosien myötä. Kuormittuneena, uupuneena, hätääntyneenä ja nälkäisenä riita roihahtaa helposti. Tällaisen riidan jälkeen voi jälkipuinti olla jo ytimekäs:

“Taidat olla ollut turhan kovilla viime aikoina?” “Joo.”
“Pelästyitkö, että lapsille sattuu jotain?” “Kyllä.”
“Oletko muistanut syödä?” “En.”

Ristiriidat kuuluvat parisuhteeseen. Uskon, että riitojen kehityskaari kuuluu myös toimivaan parisuhteeseen. Ristiriita on pelottava paikka varsinkin aluksi, uusi ja outo maasto. Puolison kanssa voi kuitenkin oppia kulkemaan myös ristiriitojen alueella turvallisesti yhdessä.

Riitojen maasto on usein vaikeakulkuista, mutta siellä, jos missä, voi oppia paljon merkittäviä asioita itsestä ja toisesta.

Ristiriidat ovat usein kutsu syvempään yhteyteen, vaikka ne tuntuisivat pelottavilta. Jos koet, että olette puolisonne kanssa juuttuneet ’purkka ja vetäytyjä’ -kehään, ettekä löydä tietä ulos, ammattilaisen apu voi tarjota tarvittavia työkaluja. Parisuhdetyö on vienyt minut mukanaan ja työskentelen nykyään Oulussa parisuhdeohjaajana sekä teen myös etäohjauksia. Tutustu tästä tarjoamaani parisuhdeohjaukseen.

Tämä on alunperin vieraskynätekstinä Parempi avioliitto ry:lle kirjoitettu pohdiskeleva teksti siitä, miten riitamme ovat kehittyneet kuluneiden viidentoista vuoden aikana.

Joulukuussa se tapahtui: ostimme uuden kodin. Olimme etsineet vuosia isompaa asuntoa ahtaaksi käyneen kotimme tilalle. Päätös oli tehtävä yllättäen ja nopeasti, mikä sysäsi koko perheemme muutosreaktioiden tilaan.

Luopumisen vaikeus ja muutoksen pelko

Vaikka tilaa tarvittiin kipeästi – soittoläksyt, työt ja lasten leikit eivät enää mahtuneet vanhan kodin katon alle – luopuminen vanhasta oli vaikeaa. Vanha koti oli tuttu ja turvallinen. Kuten lapsemme sanoi: “Minua pelottaa, että kaikki muistot jäävät vanhaan kotiin.”

Muutto on aina kriisi, vaikka se olisi positiivinenkin muutos. Se tuo mukanaan epävarmuutta: Onko uusi koti toimiva? Miten raha-asiat ja koulu sujuvat?

Kun yhteinen projekti etäännyttää

Uuden kodin ostamisen luulisi lähentävän pariskuntaa, mutta todellisuus on usein toinen. Kodin vaihtamiseen liittyvä valtava työmäärä uuvuttaa. Meillä molemmilla on ollut omat prosessimme ja yksilölliset aikataulumme tunteiden käsittelyssä.

Kun toinen on ollut varma, toinen on epäröinyt. Väsymyksen keskellä pelot ja huolet on ollut vaikea jakaa, ja etääntymisen tunne on ollut todellista.

Lainaa rakkauspankista

Olemme joutuneet ottamaan lainaa niin pankista kuin rakkauspankistakin. Onneksi meillä oli säästöjä, joista ottaa: etäisinä päivinä vahvat yhteiset muistot ovat kantaneet meitä.

Nyt, kun pahin muuttokriisi helpottaa, on aika satsata taas tärkeimpään. Laina-aika pankin kanssa on pitkä, mutta parisuhteessa toivon, että velkaantuminen rakkauspankkiin vähenee. Jos mattoja ei ole vielä lattialla, se ei haittaa – mutta jos rakkaudelle ei jää aikaa talon sisällä, tilanne on vakava.

Seinät vaihtuvat, perhe pysyy

Yritän nyt nähdä olennaisen. Seinät ovat muuttuneet, mutta uudessa kodissa asuu sama perhe. Rakennamme uusia muistoja, joiden myötä talosta tulee koti. Parisuhde ja lapset ovat paljon suurempi arvo kuin rakennus itse. Siispä katse taas olennaista kohti: “Hei, rakas!”

Tuntuuko, että teidänkin rakkauspankkinne saldo on vähissä?

Suuret elämänmuutokset, kuten muutto tai remontti, haastavat vahvimmankin parisuhteen. Jos kaipaat tukea ja työkaluja suhteenne vahvistamiseen muutosten keskellä, käy lukemassa lisää ajatuksia Parisuhdeohjaus-sivustoni blogista. Tuen teitä tien löytämisessä takaisin toisenne luo, kun arki ja muutokset uuvuttavat.

Tämä muuttopohdinnoista syntynyt teksti on kirjoitettu alunperin Parempi avioliitto ry:lle otsikolla Laina-aika.

Vuosien myötä, kun parisuhdesanavarasto on kehittynyt, sana tunneyhteys on löytänyt arkeemme. “Tuntuu, että tunneyhteys väliltämme heikkenee.” “Nämä sanat/teot rikkovat tunneyhteyttämme.” Näillä ilmauksilla tarkoitamme kiireen, nalkutuksen, huomioimattomuuden ja muiden välejämme nakertavien asioiden sanoittamista suhteellemme.

Sanavarasto auttaa tunnistamaan tarpeet

Luin jostain tovi sitten seksuaalisuuteen liittyvän sanavaraston vaikutuksesta omien seksuaalisten tarpeiden ilmaisemiseen. Jos asioille ei ole sanoja eikä nimiä, se hankaloittaa omien ajatusten ja tarpeiden tunnistamista ja eritoten niiden ilmaisemista. Näin on ollut meillä myös tunnesanaston suhteen.

Sanavarastossamme ei ole ollut sanaa tunneyhteys vasta kuin viime aikoina. Meillä oli kyllä kiukkuista, etäistä ja tarvitsevaa. Kumpikaan ei osannut sanoittaa, että tunneyhteytemme on kateissa. Emme tunteneet turvallista ja hyvää tuovaa yhteyttä välillämme, mutta emme tunnistaneet, mitä vailla olimme. Oli vaan hankalaa.

Nettiyhteys vs. tunneyhteys – Miksi korjaamme reitittimen mutta emme suhdetta?

Meillä on aina huomattu, kun netti pätkii, mutta tunneyhteyden pätkimisen tunnistaminen on ollut yllättävän vaikeaa.

Nykyään onneksi heikentyneen signaalin huomaa vähintään toinen tai joskus jopa molemmat. Tunnistamme, kun tunneyhteys heikkenee.

Uutta on myös tietoinen halu tuntea yhteys ja löytää keinoja sen korjaamiseen. Tietoinen tahdin rauhoittaminen, vierekkäin tuleminen, halaaminen ja pitkä suudelma ovat konkreettisia keinoja vahvistaa signaalia. Niiden ei tarvitse kummuta intohimosta käsin, ne voivat kummuta tahdosta ja rakkaudesta käsin. Ne tuovat turvallisuutta ja ajan kanssa virittelevät kyllä myös intohimoa.

Nykyään alamme käydä keskustelua, kun tunneyhteys pätkii. Miltä minusta tuntuu nyt? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinulle oikeasti kuuluu? Mitkä asiat tunneyhteyttämme pätkivät?

Konkreettisia keinoja vahvistaa tunneyhteyttä

Kävimme Parempi avioliiton Syysseminaarissa pari viikkoa sitten ja siellä tuntui, että yhteys välillämme suihki laajakaistaa pitkin. Se oli ihanaa. Muutaman päivän kotona olemisen jälkeen megabittien sijaan välillämme mateli enää joitain kilobittejä. Oli aika vahvistaa yhteyttä arkisen keskiviikkoillan tiimellyksessä. Se onnistui, kun sen priorisoi.

Monessakaan perheessä ei jätetä netin korjaamista viikkojen päähän. Usein ollaan myös valmiita satsaamaan vähintään tunti työtä hajonneen netin korjaamiseksi. Sama on tärkeää tunneyhteyden suhteen: se pitää hoitaa pikimmiten kuntoon. Myös silloin, kun hommaan menee tunti tai pari.

Muista arjessa, että tunnet yhteyden puolisoosi!

Tuntuuko teidän suhteessanne siltä, että megabitit ovat vaihtuneet kilobiteiksi?

Kun huomasin omassa elämässäni, miten suuri merkitys oikeilla sanoilla ja tietoisella yhteyden vahvistamisella on, siitä syntyi kipinä, joka muutti työurani suunnan. Innostus ja usko parisuhdetyön voimaan sai minut kouluttautumaan parisuhdeohjaajaksi. Haluan auttaa myös teitä löytämään sen yhteisen signaalin, joka on saattanut arjen kohinan alle kadota.

Tutustu parisuhdeohjaukseen, niin etsitään yhdessä keinot vahvistaa teidän välisenne yhteyden signaalia.

Tämä teksti on alunperin kirjoitettu Parempi avioliitto ry:lle vieraskynätekstinä.