Onnellinen avioliitto

Onnellinen avioliitto – Blogi ja tukea parisuhteeseen

  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
Kirjoittaja

Tiia Brockman

Tiia Brockman parisuhdeohjaaja
Tiia Brockman

Kommunikaatio parisuhteessaParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Mistä olemme tulleet?
Tunnelukot parisuhteen haastajina

Kirjoittajalta Tiia Brockman 02/04/2017

Luin vastikään Kimmo Takasen kirjan Tunne lukkosi. Sen jälkeen olen pohtinut paljon, millaisista lähtökohdista ja elämänkokemuksista käsin minun ja puolisoni tiet kohtasivat. 

Seurusteluaikana oli helpompi esittää, että aika ehjänä sitä on tähän tultu – vailla kovin isoja haavoja, valmiina uuteen ja eheään elämään pariskuntana.

Herääminen todellisuuteen

”Marriage is like a phone call in the night: first the ring, and then you wake up.”

Näinhän se usein menee. Herääminen todellisuuteen ja tutustuminen kunnolla itseensä ja puolisoonsa alkoi meilläkin vihkisormus sormessa. Vasta vuosien saatossa, kun luottamus on kasvanut, on alkanut nähdä selvemmin menneisyyden merkityksen tässä hetkessä.

Miten tunnelukot näkyvät parisuhteessa?

Takanen puhuu meissä jokaisessa olevista erilaisista tunnelukoista, jotka syntyvät lapsuuden kohtaamattomista tarpeista. Parisuhdeohjauksessa huomaan usein, että tämän päivän riitojen selitys löytyykin menneistä kokemuksista. 

Yleisiä tunnelukkoja suhteessa ovat esimerkiksi:

  • Hylkäämisen pelko: Saa meidät takertumaan tai epäilemään toisen uskollisuutta.
  • Ulkopuolisuus: Tuntuu siltä, ettei kuulu joukkoon edes omassa kodissaan.
  • Uhrautuvuus: Unohdamme omat tarpeemme ja uuvumme puolison auttamiseen.

Menneisyyden käsittely on parisuhteen hoitoa

Kun uskaltaa kohdata omat taakkansa ja kipukohtansa, hoitaa samalla itseään, parisuhdettaan ja lapsiaan. Ilman tätä työstämistä kohdistamme herkästi kipunsa ja rikkinäisyytensä puolisoonsa. 

Menneisyyden ei tarvitse olla vankila, vaan se voi olla kartta, jonka avulla ymmärrämme paremmin, miksi reagoimme tietyllä tavalla.

Ps. Netistä löytyy useita tunnelukkotestejä, jos haluat tutustua aiheeseen tarkemmin. 


Tuntuvatko menneisyyden haavat tai tunnelukot esteeltä onnelliselle suhteelle?

Intohimo parisuhdetyötä kohtaan sai minut opiskelemaan parisuhdeohjaajaksi. Vuodesta 2022 alkaen olen toiminut parisuhdeohjaajana Oulussa ja etäyhteyksien avulla. Parisuhdeohjauksissa autan teitä tunnistamaan lukkoja ja löytämään uusia, terveempiä tapoja olla vuorovaikutuksessa. 

👉 Lue lisää parisuhdeohjauksesta Oulussa ja etänä ja varaa aika

02/04/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kukka ojennetulla kämmenellä kuvastaa anteeksipyytämisen voimaa parisuhteessa.
Kommunikaatio parisuhteessa

Kaunistelu parisuhteen kommunikaatiossa

Kirjoittajalta Tiia Brockman 27/03/2017

Kaunistelu ja puolustelu estävät asioiden käsittelyn

Tykkään kauniista sanoista kovasti, mutta kaunistelemisen kannalla en ole. Asioista on parasta puhua niiden oikeilla nimillä. Sillä tyylillä mörötkin pienenee. Parisuhteen kommunikaatiossa rehellisyys ja vastuun kantaminen omasta osuudesta kommunikaatioon, on todella tärkeää.

Parisuhteen arjessa kaunistelu on myös turhaa, koska kaunisteleminen vie pohjan asioiden käsittelyltä. Kaunisteleminen tekee ongelmat siloisemmaksi pinnasta, mutta itse ongelmaa se ei ratkaise. Kaunistelun seuraan liittyy usein myös sen paras kaveri, puolustelu.

Kun ikäviä sanoja ei myönnetä, ne eivät poistu

Jos raivostuu ja huutaa puolisolleen, on turha sanoa, että korotin vain vähän ääntä. Jos sanoo ivallisen kommentin puolisolleen, turha on sanoa, että tarkoitin kuitenkin hyvällä. Jos puhuu toiselle väheksyen, on turha sanoa, että sanoin sen vain leikillä. Jos pettää toisen luottamuksen, on turha on sanoa, että vähän meni metsään.

Parisuhteen kommunikaatiossa on erityisen loukkaavaa, jos tuntuu, että kumppani väheksyy kokemustani siitä, että hänen sanansa tai tekonsa tuntuivat pahalta. Puolusteleminen aiheuttaa myös saman tunteen.

Aito ymmärrys ja anteeksipyyntö ovat silta eteenpäin

Jos ei voi myöntää ikäviä sanojaan puolisolle, asioita ei voi käsitellä. Ikävä teko tai sana ei muutu kaunistelemalla vähemmän ikäväksi. On tärkeää, että aidosti ymmärtää loukanneensa toista ja myöntää sen. Kaunisteleminen vaikeuttaa asian käsittelyä, sillä kaunisteltuna voi näyttää siltä, ettei olekaan mitään käsiteltävää tai anteeksipyydettävää. Pois loukannut asia ei silti mene.

Anteeksi, kun raivosin ja huusin sinulle. Ymmärrän, mjten pahalta se tuntui.
Anteeksi, kun puhuin sinulle ivallisesti. Ymmärrän, miten paljon se loukkasi.
Anteeksi, kun väheksyin sinua. Ymmärrän, miten loukkaavalta se tuntuu.
Anteeksi, kun petin luottamuksesi. Ymmärrän, että se sattuu sinuun valtavasti.

Puhutaan. Haluan kuunnella sinua ja ymmärtää, miltä sinusta tuntuu. Olen tässä ja kannan vastuun sanoistani ja teoistani.


Parisuhdeohjaus tukena kommunikaatiohaasteissa

Tuntuuko, että parisuhteessanne asiat jäävät kaunistelun tai puolustelun alle? Rehellinen ja avoin puhe ja vastuunotto ovat ensimmäiset askeleet kohti parempaa yhteyttä. Jos tarvitsette apua näiden keskustelujen avaamiseen, lue lisää parisuhdeohjauksesta uuden sivustoni kautta.

Lue myös tekstini parisuhteen haastavasta kommunikaatiosta: Mökötyksen olemus.

27/03/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Omenat puussa kuvaavat satoa ja tuloksia kiukuttelemattomuusviikolta parisuhteesta.
Kommunikaatio parisuhteessaParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Kommunikaatio parisuhteessa: Kiukuttelemattomuusviikon tulokset

Kirjoittajalta Tiia Brockman 11/03/2017

Keräilen mielessäni kasaan kiukuttelemattomuusviikon empiirisiä tuloksia. Lue myös siihen liittyvä tekstini Tarvitaanko kiukuttelua? Aluksi voisin sanoa, että oli loistava viikko! Kyllä hymy on herkemmässä, kun kiukuttelu vähenee.

Rehellisyys kiukuttelun tilalla

Kiukuttelemattomuusviikko oli mielettömän opettavainen viikko. Kun ei voi turvautua kiukutteluun, on pakko sanoa suoraan ja oikeasti kiukuttelematta puolisolleen, miltä tuntuu. Sopivasti haastavia tilanteitakin mahtui viikkoon. Vaati siis keskittymistä, koska en voi kiukutella tätä asiaa myöhemmin, minun onkin sanottava negatiivinen tunne tai asia heti ystävällisesti, mutta suoraan. Se oli kuitenkin antoisaa. Homma tuli heti käsiteltyä ilman kiukuttelun tuomia monen tunnin kiukkupainolasteja molemmille osapuolille.

Itsetuntemuksen vahvistuminen

Kiukuttelun vähentäminen kasvattaa myös automaattisesti itsetuntemusta. Kiukuttelun taakse ei voi silloin mennä itseäänkään piiloon. On pakko uskaltaa kurkistaa, mitä tunteita minussa nyt on ja miten niitä voisin käsitellä. Kokonaan kiukuilta ei vältytty tälläkään viikolla, mutta ne liittyivät muihin tilanteisiin ja eivät purkautuneet puolisoon häntä syyttävinä.

Enemmän aikaa läheisyydelle ja rakkaudelle

Kiukuttelun vähentäminen tuo rauhaa ja rakkautta kotiin. Lisäksi suorempi kommunikointi tuo puolisoita lähemmäs toisiaan ja yksinkertaisesti säästää aikaa ja yöunia, jotka ovat molemmat pikkulapsiperheissä kortilla. Kun kiukuttelu ei vie energiaa ja aikaa, tilaa vapautuu enemmän positiivisille tunteille.

Yhteenveto kokeilun tuloksista

Nämä kaikki viikon empiiriset tulokset ovat niin hienoja juttuja, että vastaisuudessa yritän jättää kiukuttelun vähemmäksi. Kiukuttelun vähentäminen ohjaa kasvamaan ihmisenä, puolisona ja itsetuntemuksessa. Se auttaa pääsemään lähemmäs puolisoaan.


Päivitys vuodelle 2026: Miten kommunikaatiota voi vahvistaa tänään?

Vuosien varrella olen huomannut, että kiukuttelu on usein suojamekanismi, jonka alla lymyää tarve tulla kuulluksi. Nykyään autan pariskuntia löytämään näitä sanoja työssäni parisuhdeohjaajana. Jos tunnistat teidän suhteessanne tarpeen siirtyä kiukuttelusta kohti rakentavaa vuorovaikutusta, autan mielelläni.

Tutustu tarkemmin:

  • Millaista on parisuhdeohjaus?
  • Pohdintoja parempaan kuulluksi tulemiseen parisuhteessa

Muutos alkaa usein yhdestä tietoisesta valinnasta – aivan kuten tämä kokeilu vuonna 2017 osoitti.

11/03/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Parisuhteen hoitaminen ja kasvuSitoutuminen

Vastuunjako parisuhteessa:
Kuka kantaa henkisen kuorman?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 05/03/2017

Tällä hetkellä mietin vastuuta. Mitä on tasapuolinen vastuu parisuhteessa ja vanhemmuudessa? Ne kun kietoutuvat tällä hetkellä toisiinsa ainakin arjen resurssien puolesta.

Henkinen vastuu: Toivon ylläpitäminen on yhteinen tehtävä

Olen miettinyt sitä, että parisuhde ei voi olla vain yhden vastuulla. Itsestäänselvä ajatus, mutta silti se on minulle ollut selkeytymätön. Jos toinen tuiskahtaa huonona päivänä, että ei meistä taida mitään tulla. Niin silloin on toisen vuoro sanoa, että kyllä me kulta selvitään tästä yhdessä. Molemmilla on vastuu fifty-fifty valaa toivoa ja kannatella parisuhdetta huonoina hetkinä. Kun vaikeuksia tulee vastaan, molemmilla on vastuu niiden selvittämisestä.

Kummallakin on vastuu myös fifty-fifty viedä parisuhdetta eteenpäin. Huolehtia siitä, että aikaa parisuhteen hoitamiselle järjestyy ja silloin kun kahdenkeskistä aikaa on, niin olla aidosti läsnä ja huomioida puolisonsa tarpeet. Välillä saa heittäytyä tarvitsemaan huolenpitoa puolisoltaan, mutta vuorollaan myös on aika olla se, joka huolehtii puolisostaan tämän tarviessa tukea ja kannattelua.

Reiluus on tyytyväisyyden tae – vapaa-aika ja omat tarpeet

Molemmilla on fifty-fifty vastuu pitää huolta itsestään ja puolisostaan. Vaikka laskemisesta puhutaan monesti huonona juttuna arjessa, niin silti ajattelen, että reiluus ja tasapuolisuus on monesti tyytyväisyyden tae. Siksi molempien kannattaa pitää silmällä sitä, että kummallekin jää suunnilleen yhtä usein aikaa vapaa-ajalle, harrastuksille tai levolle. Mikä kullekin voimia arjessa antaa. Kun kumpikin täyttää säännöllisesti sekä omia että puolisonsa tarpeita, niin kovin metsään ei voi mennä.

Kuka nousee sohvalta, kun lapsi itkee? Arjen pienet ja suuret vastuut

Kun illalla on saatu jo käpertyä sohvalle lasten nukahdettua ja makuuhuoneesta alkaa kantautua itkua, on molemmilla tasapuolinen vastuu nousta sohvalta. Toinen ei vastaa siitä, että kumpikin nousee vuorottain, vaan molemmilla on vastuu huolehtia, että ottaa itse oman osansa vastuusta lapsista ja kodista.

Vastuu kodin ilmapiiristä: Pakokaasua vai hattarapilviä?

Myöskin vastuu kodin ilmapiiristä on fifty-fifty. Jokaisella on huonoja päiviä ja huonoja hetkiä. Mutta koska pakokaasupilvi kiukkuisen ympäriltä leviää talon joka sopukkaan, jokaisella on vastuu tunteistaan, ettei levitä pakokaasua jatkuvasti. Vastuu siitä, että muistaa levittää pakokaasun hajun lisäksi hyväntuulisia hattarapilviä ympäri asuntoa, on fifty-fifty molemmilla. Kodin ilmapiiri ei synny itsekseen vaan ihmisistä. Kummallakin on vastuu hakea itselleen apua, jos mieliala on usein pakkasen puolella.

Silti en ajattele, etteikö vaikka kotitöitä voisi jakaa niin, että toinen pesee aina pyykit ja toinen huoltaa auton. Tai miten milloinkin ja kullekin perheelle sopii. Mutta ajatus siitä, että vastuun kuuluu parisuhteessa henkisesti olla fifty-fifty on tärkeä, mutta silti usein vaikea hahmottaa ja muistaa.

Alttarilla kumpikin sanoi tahdon. Jos se olisi niin, että toinen sanoi tahdon ja toinen tahdot, niin vastuu olisi vaan toisella. Mutta kun kumpikin on sanonut tahdon, niin vastuu on fifty-fifty.


Tuntuuko, että arjen vastuut haastavat? 

Epätasapainoinen vastuunjako on yleinen syy tyytymättömyyteen parisuhteessa. Se synnyttää katkeruutta ja etäännyttää puolisoita toisistaan. Jos kaipaatte apua reilumman arjen ja yhteisen sävelen löytämiseen, varaa aika parisuhdeohjaukseen. Autan teitä rakentamaan kumppanuutta, jossa kumpikin kokee tulevansa kuulluksi. Intohimo parisuhdeasioihin sai minut kouluttautumaan parisuhdeohjaajaksi vuonna 2022.

05/03/2017 2 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaTunteet parisuhteessa

Tarvitaanko parisuhteessa kiukuttelua?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 02/03/2017

Teen tällä hetkellä kokemus- ja pohdintapohjaista tutkimusta siitä, tarvitaanko elämässä kiukuttelua. Kiukuttelu, tuo napiseminen, mökötys, raivoaminen, mielen osoittaminen ja mitä milloinkin, on erittäin inhimillinen toimintatapa. Harva aikuinen sitä julkisesti myöntää tekevänsä, mutta taitaa se kuitenkin usein kotirepertuaariin kuulua.

Rakentava tunneilmaisu vs. kuluttava kiukuttelu

Negatiivisia tunteita saa ja pitää osoittaa. Mutta olen miettinyt, että siinä on iso ero, sanooko, että oli huono päivä vai antaako toisen tuta sen kiukuttelun kautta, että päivä TOSIAAN oli huono. Ensimmäinen versio ei juuri kuluta kuulijansa voimia. Se voi jopa voimauttaa, kun voi jakaa toisen tunteen ja antaa tukea ja ymmärrystä. Toinen versio saa vastaanottajansa tuntemaan hyvin pian uupumusta, voimien katoamista ja tarvettaa kiukuta itsekin. Kiukuttelu voi ottaa monta muotoa, ja usein se ilmenee hiljaisena mökötyksenä, joka on itsessään haastava hyvän kommunikaation este.

Toisaalta onko kohtuullista ajatella, että aina jaksaisi osoittaa negatiiviset tunteensa rakentavasti? Saako välillä ärsyttää, suututtaa, harmittaa ja rasittaa niin, että voi tunteensa raivota tai mököttää ulos? Ei siihen maailma ainakaan kaadu. Mutta kyllä se voimia vie lähiympäristöltä. Toisaalta onko sekin ihan okei? Sitähän varten tässä ollaan. Tyyntä, mutta myös myrskyä varten.

Kiukku on usein kaipuuta tulla nähdyksi

Ajattelimme kokeilla viikon kiukuttelulakkoa. Kaikkia tunteita saa kyllä osoittaa, mutta tarkoitus on yrittää keksiä erilaisia tyylejä tuoda ne esille kuin kiukuttelu. Näin etukäteen sanoisin, että puhuminen olisi se paras tyyli kiertää kiukuttelu. Mutta aina ei kyllä ole se fiilis, että jaksaisi avata sanaisen arkkunsa.

Aina ei oikein edes tavoita sitä, että mikä kiukuttaa. Kiukuttaa vaan niin kamalasti. Tietää, että kiukuttelu on usein myös sitä tunnetta, että ”Hei, katso. Kaipaan huomiota ja syliä.” Tai ”Hei, katso. Haluaisin olla edes hetken rauhassa.” Tämä on sama niin lapsella kuin aikuisella.

Nälkä, väsy ja hormonit kiukuttelun taustalla

Kiukutteluun ainakin itsellä ja lapsilla vaikuttaa olennaisesti nälkä ja väsy. Jos molemmat tekijät saadaan eliminoitua enimmäkseen arjesta, niin kyllä kiukun määrä vähenee. Hormonejakaan ei tule elämässä väheksyä.

Onko kaikki tunteet sallivaa elämää ilman kiukuttelua?


Kiukuttelemattomuusviikon tulokset

Lue myös tekstini kiukuttelemattomuusviikon tuloksista ja havainnoista.

Jos kiukuttelu on jäänyt päälle, kyse voi olla siitä, ettei kumpikaan pääse Kuulluksi tulemisen esteradan ensimmäisten esteiden yli. Lue myös lisää ajatuksiani siitä, miten voi purkaa viestinnän solmuja.

02/03/2017 1 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Tunteet parisuhteessa

Oodi aisteille arjessa –
Miten nähdä hyvä lähellään?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 11/02/2017

Näen hänet huoneen toisella puolella. Lapsi sylissään. Saapumassa töistä. Pakkashuurteet poskilla. Peittelemässä väsynyttä. Jakamassa puuroa kolmelle lautaselle. Pään hämärässä viereisellä tyynyllä.

Miten ihana nähdä.

Kuulen suihkun kohinan. Viestin kilahduksen. Avaimen äänen lukossa. Löysin uutta hyvää leipää kaupasta. Tietokoneen näppäimistön tasaisen naputuksen. Kutituskikatuksen. Miten päivä on mennyt, rakas?

Miten ihana kuulla.

Tunnen nenässäni tutun shampoon tuoksun. Kahvi on tippunut. Lapsille paahdetut leivät pomppaamassa. Tämä on kodin tuoksu.

Miten ihana haistaa.

Maistan voileivän. Minua varten tehdyn. Tutun suukon aamulla. Saman hyvän suukon illalla.

Miten ihana maistaa.

Tunnen tutut hiukset sormissani. Hupparin pehmeän kankaan. Parransängen. Lämmön vieressäni. Keskellä yötäkin, kun vauva itkee. Kädet ympärilläni.

Miten ihana tuntea.


Miksi aistien huomioiminen auttaa parisuhteessa?

Nykyisessä työssäni parisuhdeohjaajana puhun asiakkaiden kanssa usein siitä, kuinka tunteet parisuhteessa syvenevät, kun opimme huomaamaan pieniä, hyviä asioita. Aistit palauttavat meidät tähän hetkeen.

Pysähtyminen aistien äärelle auttaa:

  • Laskemaan stressiä: Tutut tuoksut ja äänet viestivät aivoillemme turvasta.
  • Vahvistamaan kiitollisuutta: Kun tietoisesti katsomme kumppania ”uusin silmin”, löydämme syitä rakastaa uudelleen.
  • Lisäämään läheisyyttä: Pienet arjen kosketukset rakentavat yhteyttä ja luovat lämpöä.
11/02/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaTarpeet parisuhteessa

Parisuhdeakku ja arjen lataus:
Miten pitää yhteys elossa?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 30/12/2016

Millainen on sinun parisuhdeakkusi? Entä kumppanisi? Millainen parisuhdeaika akkuasi lataa parhaiten? Entä kumppanisi akkua?

Erilaiset parisuhdeakut ja lataustarpeet

Olen miettinyt omaani. Minun parisuhdeakkuni ei pysy pitkään 100 % lataustasossa. Pudotus täydestä latauksesta 50 prosenttiin tapahtuu nopeasti. Vaatii päivittäin vähintäänkin lyhyttä parisuhdeaikalatausta pitää akun tilanne suunnilleen kunnossa ja säännöllisesti kunnon latausta saada akku täyteen. Päiväkin ilman latausta saa akun varauksen putoamaan alhaiseksi. Olisi varmasti helpompaa, jos akku pysyisi pitempään lähes täynnä. Toisaalta tiuhaan latausta tarvitseva akku muistuttaa säännöllisen latauksen tarpeesta, joten lataaminen ei pääse helposti unohtumaan.

Arjen pikalataus auttaa jaksamaan

Parisuhdeakkuni on kuitenkin sitkeä. Vaikka akku piippaisi jo punaisella, se ei hevillä sammu. Se taistelee vähälläkin virralla sinnikkäästi siihen asti, kunnes akun saa ladattua edes osittain. Onneksi sen saa nousemaan hälyttävästä varaustasosta hieman parempaan lataustasoon pikaisellakin latauksella. Halaus ja pieni keskusteluhetki toimii hienosti pikalatauksena: sillä jaksaa taas vähän matkaa.

Loma ja haasteet akun lataamisessa

Lomalla parisuhdeakkuja on hyvä yrittää ladata täyteen. Kuitenkin lasten sairastelut tai muut arjen vastoinkäymiset voivat hidastaa akun latautumista. Se on tuttua ja harmillista. Oma toiveeni kun kuitenkin olisi, että lomalla akun saisi ladattua täyteen arkea varten.

Löydä teille sopivat latauskeinot

Vuosien myötä jokainen oppii, miten omaa parisuhdeakkua on parasta ladata arjessa ja lomalla. Minulle lomalla saunominen kahden kesken rauhassa on hyvä lataus. Saunassa eivät laitteiden piipitykset ole hidastamassa parisuhdeakun latausta ja on aikaa jutella rauhassa. Hiihtolenkki yhdessä on myös mainio laturi tai torkut oman rakkaan kainalossa.

Parisuhdeakku tarvitsee latausta säännöllisesti. Kannattaa yhdessä etsiä sekä parhaat arjen että loman latauskeinot molemmille. Rakkaan kainalo on yleensä ainakin varma latauspaikka.


Päivitys 2026: Läheisyys ja nepsypiirteet

Vuosien varrella olen oppinut, että parisuhdeakun latautumiseen vaikuttaa merkittävästi myös kummankin kumppanin hermoston kuormitus. Erityisesti nepsyperheissä akun lataus voi vaatia aivan erityistä huomiota: aistiystävällistä ympäristöä tai selkeästi sovittua yhteistä aikaa.

Joskus ”latausjohto” voi olla solmussa vuorovaikutuksen haasteiden vuoksi. Autan nykyään työssäni parisuhdeohjaajana ja nepsyvalmentajana löytämään ne juuri teille sopivat laturit.

  • Lue lisää parisuhteen nepsyvalmennuksesta
  • Varaa aika parisuhdeohjaukseen Oulussa tai etänä
30/12/2016 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kaunis kuva kukista ja sormuksista kuvaa sitoutumista parisuhteessa ja ennaltaehkäisevää työtä parisuhteen hyvinvoinnin eteen.
Vertaistuki parisuhteelle

Miten tukea parisuhteen hyvinvointia ennalta? –
Vertaistuen ja tiedon merkitys arjessa

Kirjoittajalta Tiia Brockman 09/12/2016

Ongelmassa kuin ongelmassa ennaltaehkäisy olisi optimaalinen tapa toimia. Millaista on ennaltaehkäisevä työ parisuhteessa? Pohjimmiltaan kyse on halusta pysyä yhdessä niin, että molemmat voivat hyvin. Se kuulostaa simppeliltä, mutta arki opettaa, että välillä se tuntuu lähes ylivoimaiselta. Ihan blogin alkuajoilla pohdin sitä, miksi ylipäätään pitää blogia parisuhteen hoitamisesta. Haluan palata tähän teemaan vuosien jälkeen.

Faktatieto ja vertaistuki – Parisuhteen kaksi avainsanaa

Faktatieto ja vertaistuki ovat minulle kaksi tärkeintä työkalua ongelmien ennaltaehkäisyssä. Olisi upeaa, jos jokainen pari saisi jo suhteensa alkutaipaleella evääksi hyviä parisuhdekirjoja ja vierelleen tukiparin.

Kun tietää etukäteen, millaisia kivikkoja parisuhteessa tyypillisesti on, niistä on helpompi puhua. Vaikka monet asiat on koettava itse, huojentaa tieto siitä, että muutkin ovat kokeneet samaa ja selvinneet. Parhaimmillaan tieto auttaa sivuuttamaan kivikon ilman, että siihen täytyy kaatua.

Jaettu murhe kevenee ja saa uuden perspektiivin

Ääneen sanottuna ja toiselle jaettuna lähes jokainen murhe kevenee. Siksi vertaistuki on niin tärkeää. Yhdessä pohdiskeltuna ratkaisemattomalta tuntuva ongelma voi saada uuden perspektiivin. Joskus tarvitaan ulkopuolista apua pitämään pystyssä ja auttamaan askeleen eteenpäin, kun suuret tunteet vievät mukanaan.

Minulle henkilökohtaisesti faktat auttavat: kun tiedän, että tietyssä elämänvaiheessa tietyt riidat ovat yleisiä, tilanne muuttuu hallittavammaksi.

Rohkeus kohdata itsensä ja hakea tukea

Ennaltaehkäisevää työtä on kaikki se arkinen vaivannäkö, jota teemme toisen eteen:

  • Toisen huomioiminen ja kahdenkeskinen aika.
  • Perheen vastuiden reilu jakaminen.
  • Toisen kuunteleminen ja avoin keskustelu.

Mutta sen lisäksi tarvitaan rohkeutta kohdata itsensä ja vastaanottaa tukea. Tätä työtä olen nähnyt tehtävän upeasti parisuhdekursseilla ja -leireillä, mutta tukea on saatavilla monessa muussakin muodossa. Toivon, että voin olla sinulle ja teille vertaistukena tämän blogin kautta – se on juuri sitä ennaltaehkäisevää työtä, jota haluan tehdä.


Haluatteko hoitaa suhdettanne ennen kuin solmut kiristyvät liikaa? Toimin nykyään parisuhdeohjaajana Oulussa ja etäyhteyksin. Ennaltaehkäisevä työ on edelleen minulle sydämenasia. Parisuhdeohjaus on tukea yhteiseen tulevaisuuteen. Autan teitä löytämään työkaluja ja ymmärrystä, joiden avulla selviätte arjen karikoista vahvempina. 

👉 Varaa aika ennaltaehkäisevään parisuhdeohjaukseen

09/12/2016 2 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Ison aallon kuva kuvastaa aaltoliikettä parisuhteessa hyvistä ajoista haastaviin vaiheisiin.
Kommunikaatio parisuhteessa

Missä mennään parisuhteessa? –
Aaltoliike ja arjen herpaantunut huomio

Kirjoittajalta Tiia Brockman 16/11/2016

Ajattelen, että parisuhde seilaa aaltoliikettä hyvistä hetkistä parisuhteen aallonpohjalle ja sieltä töitä tehden taas ylös. Tänään pohdiskelen hyviä aikoja ja sitä, miksi sukellus jonkinlaiseen kriisiin tuntuu olevan aina väistämättä edessä aallonharjan jälkeen.

Seesteinen vaihe ja herpaantunut huomio

Hyvinä aikoina tuntuu, että ei ole mitään syytä, miksei suhteellisen tasainen yhteiselo jatkuisi vuodesta toiseen sen isommin töitä tekemättä. Ongelmia on käsitelty aiemmin ja tuntuu, että pääpiirteissään parisuhdearki rullaa hienosti ja parisuhde voi hyvin.  Aalto kaartuu ehkä ihan loivasti alaspäin, mutta ei pahasti.

Luulen, että juuri siinä loivista loivimmin laskeutuvassa tilanteessa on haasteenpaikka. Kun suhde rullaa omalla painollaan mukavasti, huomio parisuhteen suhteen herkästi herpaantuu. Tulee ajatus, että ei tässä arkitohinassa niin iso juttu ole, jos tänään ei ehditty vaihtaa kunnolla kuulumisia. Tai ajattelee, että ei se nyt niin vakavaa ole, vaikka hetkeen ei ole ehdittykään kohdata kunnolla.

Pienistä asioista kasvaa lopulta suuri etäisyys

Kuitenkin jokainen päivä sattuu ja tapahtuu ja jokaiselle muodostuu isompia ja pienempiä kuulumisia, tunteita ja ajatuksia. Pikku hiljaa, ihan huomaamatta, sitä alkaa pudota raiteilta, mitä puolisolle kuuluu, jos aikaa yhdessäolemiselle ja juttelemiselle jää vähemmän. Lisäksi, kun ei ole mitään ihmeempää kriisiä, ehkä puhuttavaa ei tunnu olevan niin paljon.

Kriisi on mahdollisuus uuteen kohtaamiseen

Toisaalta eihän sitä aina ja joka elämänvaiheessa ole niin paljon aikaa satsata parisuhteeseen. Välillä muut asiat, muut perhe tai esimerkiksi työkiireet menevät väkisinkin edelle. Silloin pikku hiljaa muodostuneen etäisyyden huomaaminen tai ihan kunnon kriisi on taas tärkeä herätys. Missä nyt oikein mennään? Meistäkin täytyy pitää huolta. Hyvää huolta.


Päivitys tammikuussa 2026: Miten pysyä raiteilla arjen keskellä?

Kirjoitin tämän tekstin vuonna 2016, ja ajatus parisuhteen aaltoliikkeestä on edelleen yksi työni kulmakivistä. Nykyään parisuhdeohjaajana näen, kuinka seesteinen vaihe onkin paras aika investoida suhteeseen – juuri silloin, kun voimavaroja on paremmin.

Ennaltaehkäisevä parisuhdetyö, kuten säännölliset keskusteluhetket tai ohjatut harjoitukset, auttavat pitämään aallonliikkeen loivempana. Joskus tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tukea pysähtymiseen.

  • Tutustu: Millaista on parisuhdeohjaus?
  • Varaa aika ja pysähdy parisuhteesi äärelle

Muista, että parisuhteen kriisi ei itsessään ole suhteen loppu, vaan kutsu palata takaisin toisen lähelle. Lue tekstini Erosta puhuminen ei lisää eron todennäköisyyttä.

16/11/2016 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Väsynyt nainen nojaa puuhun silmät kiinni tyyny sylissään kuvastaen äitiä ja vaimoa vauvavuonna.
Parisuhteen hoitaminen ja kasvuSitoutuminen

Väsyvaimo ruuhkavuosien keskellä –
Kun tavallinen saa ja pitää riittää

Kirjoittajalta Tiia Brockman 08/10/2016

Elämme vauvaperheen univajeen aikaa. Siksi kirjoitin tänään postauksen väsystä. Olen viime aikoina miettinyt väsymyksen olemusta. Väsymystä on ainakin henkistä ja fyysistä sorttia, jotka toki vaikuttavat toinen toiseensa.

Fyysinen ja henkinen väsymys vauva-arjessa

Vauva-arjessa oma väsymys on lähinnä fyysistä eli konkreettista unenpuutetta. Yöunet nukutaan pienissä pätkissä pienimmän tahdin mukaan. On päiviä, jolloin pystyy pitämään mielialan korkealla ja henkinen väsy ei niinkään vaivaa. Kun väsymyksen syynä on ihana lapsi, on syy niin positiivinen, että väsykään ei tunnu niin isolta asialta. Kuitenkin välillä väsy vaan tunkee läpi mielialaan asti.

Toisissa elämäntilanteissa väsymys on ollut enempi henkistä laatua. On ollut huolia ja stressiä, muutoksia ja epävarmuutta. Se on toki monesti vaikuttanut myös uniin ja väsymys on ollut kokonaisvaltaista. Voimavaroihin eri hetkinä elämässä vaikuttaa moni asia ja väsymys on aika monimutkainen paketti.

  • Miksi tänään en jaksa yhtä paljon kuin eilen?
  • Miten väsyneenäkin jaksan tärkeät asiat, jotka vaan pitää hoitaa?
  • Mikä virkistää minua erityisesti, mikä taas väsyttää erityisesti?

Mikä minua väsyttää ja mikä virkistää?

Olen miettinyt myös, mitä ja miten minä jaksan? Monesti voimat eri tilanteissa löytyvät siitä, että tämä on lapsilleni parhaaksi, jos jaksan tai että tämä ilahduttaa puolisoani, jos jaksan. Missä menee uhrautumisen ja positiivisen toisten takia jaksamisen raja?

Ainakin pienen hymynaaman ja pienten äitiä kohti kurottuvien nyrkkien takia jaksaa nousta levottomankin yön jälkeen. Monet asiat arjessa ovat sellaisia, että ne vaan täytyy jaksaa ja ajattelen sen positiivisessa mielessä. Perhe tarvitsee ruokaa ja hoivaa. Onneksi niitä voi tarjota perheelleen.

Monesti olen huomannut myös sen, että kun tuntuu, että sormikaan ei enää nousisi ja mieliala on pitkällä ärjyvän pakkasen puolella väsymyksen takia, voi pienikin asia saada aikaan sen, että jaksaa kuitenkin:

  • Pari kannustavaa ja ymmärtäväistä sanaa puolisolta
  • Väsyneiden halaus
  • Ystävällinen ja kannustava katse
  • Mustan huumorin lohkaisu
  • Lasten hupsuttelut. Ne ovat usein todella tärkeitä hetkiä.

Toisaalta latistava sana voi viedä viimeisetkin voimat. Se, että iltasuukko unohtuu, voi viedä viimeisenkin hermonriekaleen.

Riittävä on nykyinen täydellinen

Välillä sitä miettii väsyneenä, onko väsyvaimolla kenellekään mitään annettavaa? Mutta sitten taas miettii, että nyt jos koskaan tavallinen riittää. Täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella millään elämän osa-alueella. Kun tekee parhaansa puolisona, äitinä, ystävänä, kodin askareissa, se todellakin riittää. Sen verran kuin voimia sinä päivänä on.

Kun on neljä ihanaa syytä jaksaa, jaksaa aika paljon. Ja kun tuntuu, että ei jaksa, pieni hetki lepoa tai omaa aikaa auttaa hetken eteenpäin. Väsyneenä riittää täysin jaksaa tämä päivä askareineen. Onnea on tankata voimia illalla hetki puolison kyljessä väsyvaimona. Onnellisena siitä, että puolisona oleminen ei väsytä ja kiitollisena kaikesta.


Vuodet ovat vierineet, perheemme on täydentynyt neljännellä lapsella ja olen opiskellut parisuhdeohjaajaksi. Työskentelen nykyään Oulussa parisuhdeohjaajana ja teen myös etäohjauksia.

Tutustu tapaani tehdä parisuhdetyötä.

Olen tukena myös ruuhkavuosien parisuhdehaasteissa.

08/10/2016 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
  • 1
  • …
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • …
  • 18

Kategoriat

  • Kommunikaatio parisuhteessa (49)
  • Minuus ja kumppanuus (5)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (30)
  • Odotukset (12)
  • Oma kasvu (29)
  • Parisuhteen hoitaminen ja kasvu (67)
  • Pariterapia ja ohjaus (5)
  • Perhe ja vanhemmuus (7)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (39)
  • Tarpeet parisuhteessa (18)
  • Tunneyhteys (15)
  • Tunteet parisuhteessa (34)
  • Vertaistuki parisuhteelle (13)

Uudet artikkelit

  • Parisuhde ja rakkauden rakentaminen –
    Suosituimmat blogikirjoitukset ja työkaluja yhteyteen
  • Uusi rooli elämässä:
    Miten olla viisas ja lämmin anoppi?
  • Riitänkö minä? –
    Kun riittämättömyyden tunne iskee parisuhteessa
  • Parisuhdeohjaus ja tuki –
    Mistä apua parisuhteen haasteisiin?
  • Lämmin ja pehmeä – Ajatuksia kosketuksesta ja inhimillisyydestä

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen parisuhdeohjaaja Tiia Brockman. Meidän parisuhde alkaa vuodesta 2005. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa parisuhde- ja perheteemaisia löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää neljä lasta. Tutustu myös uudempaan parisuhdeohjaus.fi -sivustooni. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta