Näen hänet huoneen toisella puolella. Lapsi sylissään. Saapumassa töistä. Pakkashuurteet poskilla. Peittelemässä väsynyttä. Jakamassa puuroa kolmelle lautaselle. Pään hämärässä viereisellä tyynyllä.
Miten ihana nähdä.
Kuulen suihkun kohinan. Viestin kilahduksen. Avaimen äänen lukossa. Löysin uutta hyvää leipää kaupasta. Tietokoneen näppäimistön tasaisen naputuksen. Kutituskikatuksen. Miten päivä on mennyt, rakas?
Miten ihana kuulla.
Tunnen nenässäni tutun shampoon tuoksun. Kahvi on tippunut. Lapsille paahdetut leivät pomppaamassa. Tämä on kodin tuoksu.
Miten ihana haistaa.
Maistan voileivän. Minua varten tehdyn. Tutun suukon aamulla. Saman hyvän suukon illalla.
Miten ihana maistaa.
Tunnen tutut hiukset sormissani. Hupparin pehmeän kankaan. Parransängen. Lämmön vieressäni. Keskellä yötäkin, kun vauva itkee. Kädet ympärilläni.
Miten ihana tuntea.
Miksi aistien huomioiminen auttaa parisuhteessa?
Nykyisessä työssäni parisuhdeohjaajana puhun asiakkaiden kanssa usein siitä, kuinka tunteet parisuhteessa syvenevät, kun opimme huomaamaan pieniä, hyviä asioita. Aistit palauttavat meidät tähän hetkeen.
Pysähtyminen aistien äärelle auttaa:
- Laskemaan stressiä: Tutut tuoksut ja äänet viestivät aivoillemme turvasta.
- Vahvistamaan kiitollisuutta: Kun tietoisesti katsomme kumppania ”uusin silmin”, löydämme syitä rakastaa uudelleen.
- Lisäämään läheisyyttä: Pienet arjen kosketukset rakentavat yhteyttä ja luovat lämpöä.
