Tunteet ovat parisuhteen ydin:
Tunteet ovat parisuhteen voimavara, mutta välillä myös sen suurin haaste. Tässä kategoriassa sukellemme pintaa syvemmälle: miten kohdata vaikeita tunteita, miten säädellä omaa reagointia ja miten antaa tilaa sekä ilolle että säröille. Tunteiden ymmärtäminen ja hyväksyminen on avain turvallisempaan ja läheisempään suhteeseen.
Opettele tunnistamaan, ilmaisemaan ja vastaanottamaan tunteita, jotta yhteys ja luottamus vahvistuvat!
Ihanat ja kamalat tunteet – ne saavat parisuhteessa välillä kaiken sekaisin, niin hyvässä kuin huonossakin. Tunteilla suhde yleensä aloitetaan; eteenpäin sitä yleensä jatketaan sekä tunteilla että järjellä. Vuosien myötä toivottavasti tunteiden kanssa opetellaan elämään, niitä opetellaan tunnistamaan ja käsittelemään. Tunteet näyttelevät isoa roolia parisuhteessa. Olisi hyvä, että tunteiden rooli olisi molemmille myös tiedon ja järjen kautta käsiteltynä tuttu.
Tunteita ei sovi vähätellä. Ne ovat arvokkaita ja upea asia ihmisyydessä. Onko tunteita syytä kuitenkin joskus hillitä järjellä? Varmasti joskus tunteiden määrää on hyvä yrittää hillitä, mutta sanoisin, että erityisesti niihin liittyviä tekoja on syytä hillitä. Kaikille tunteille pitäisi olla tilaa ja tunteita ei kannata tukahduttaa. Niistä johtuvia tekoja on syytä miettiä mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja viimeistään jälkikäteen, koska tunteet voivat herkästi johtaa ylilyönteihin, mutta myös alilyönteihin.
Parisuhteessa tavoite saa olla, että positiivisia tunteita olisi enemmän kuin negatiivisia. Kuitenkin, jos uskalletaan olla aitoja, parisuhteessa on päivittäin myös negatiivisia tunteita. Negatiiviset tunteet eivät kuitenkaan suoraan tarkoita, että ollaan eron partaalla, ne vaan ovat osa elämää. Tunteiden kanssa täytyy oppia elämään parisuhteen arjessa, sanoittamaan niitä ja käsittelemään niitä, mutta toisaalta näkemään, että ne eivät ole kaikki ja koko totuus parisuhteesta. Myös järjelle on tilaa.
Parisuhteessa on hyvä nähdä asioita myös järjen kautta. Kaikki päivät eivät ole upeita ja mahtavia. Välillä elämä on ärsyttävää, inhottavaa, surullista ja rasittavaa – oli sitten parisuhteessa tai ei. Parisuhteessa jopa onneakin kannattaa ajatella välillä järjellä.
Vaikka tänään juuri olisi riitaisa päivä, voi myös miettiä, mitä muuta meillä on? Ehkä ihanat lapset, ehkä hyvä, uskollinen puoliso, ehkä loppujen lopuksi tosi hieno ja täysin kehityskelpoinen parisuhde. Usein paljon hyvää. Negatiiviset asiat vaan saattavat sumentaa hyvien asioiden näkemisen, etenkin jos negatiivista painolastia on kertynyt paljon ilman, että sitä käsitellään.
Avioliittoon mennessä olemme tehneet lupauksen, että olemme lähtökohtaisesti naimisissa loppuelämämme. Olemme sitoutuneet sopimukseen, jonka tarkoitus on toimia silloin, kun tunteet vaeltelevat omia ratojaan. Minusta sopimus on suhteellisen viisas. Se suojaa siltä, että emme eläisi kriisihetkissä liikaa tunteiden ohjaamina. Uskon, että on perusteltua satsata tosissaan parisuhteeseen ja yrittää parhaansa. Uskon vankasti, että satsauksen tuloksista saa nauttia sekä tunteet että järki.
Rakkauden ja onnellisuuden tunteetkin ovat ja saavat olla parisuhteessa tärkeitä. Ei parisuhde ole hyvä ja onnellinen ilman niitä. Niitä tunteita voi kuitenkin hoitaa järjelläkin. Saa järjestää kalenteri kädessä mukavia hetkiä, aikaa parisuhteelle, antaa huomiota arjessa ja pitää huolta suhteesta. Rakkauden- ja onnellisuudentunteiden ei tarvitse tulla itsekseen. Toki ne voivat ja saavat tulla, mutta niiden syntymiseen ja ylläpitämiseen voi myös vaikuttaa omalla asenteellaan ja teoillaan.
Tunneskaala, tunteiden määrä ja tunteiden merkitys voivat olla puolisoilla ja puolisoille erilaisia. Voi olla, että toisella puolisoista tunteiden skaala on 1-100 ja toisella taas 1-5. Toisille tunteiden luokat ovat esimerkiksi valkoinen, keltainen, punainen, ruskea ja musta. Toisella ne lähtevän aniliininpunaisesta, hailakan vaaleanpunaisesta, tummanpunaisesta, ruosteenpunaisesta ja jatkuvat siitä vielä 96:een eri sävyyn.
Jos tunteiden skaala on puolisoilla erilainen, koettu määrä eri ja tunteet ovat eri tavalla merkityksellisiä puolisoille, on todennäköistä, että siitä seuraa haasteita ja väärinkäsityksiä. Voi olla, että toinen kokee asiat vahvasti tunteiden kautta ja toiselle se ei ole samalla tavalla merkityksellistä. Voi olla, että toiselle on luontevampaa puhua tunteista kuin toiselle. Puhumatta emme kuitenkaan varmasti ymmärrä toinen toistamme tunneasioissa.
Luemme myös puolisomme tunteita herkästi väärin. Puolisosta usein näkee jo päällepäin, että nyt hänellä on joku tunne, mutta emme välttämättä tunnista sitä oikein tai ainakaan ymmärrä täsmällisesti. Välillä emme edes osaa tai halua itse tunnustaa puolisollemme, että mitään tunnetta olisi, vaikka puoliso selvästi näkisi, että joku tunne siellä nyt on.
Tunneasioissa itsetuntemus onkin isossa roolissa. Jos emme itse tunnista, miltä nyt tuntuu, on sitä mahdotonta kertoa puolisollekaan. Myös itsehillintä on tärkeää muun muassa siksi, että emme lähtisi niin herkästi puolison negatiiviseen tunnetilaan mukaan.
Tunnetasolla kohtaaminen on parisuhteessa valtavan tärkeää, että ei puhuttaisi pelkästään asioista vaan myös niihin liittyvistä tunteista. Toista ei pääse kunnolla lähelle, jos ymmärrystä ja yhteyttä ei synny myös tunteiden tasolla ja läheisyyttä on usein vaikea kokea ollenkaan. Tunteiden käsitteleminen voi olla pelottavaa, mutta se on niin valtavan tärkeää, että sitä ei kannata jättää pelon takia tekemättä. En usko, että on olemassa onnellista parisuhdetta ilman tunnistettuja ja tunnustettuja tunteita – sekä myös järkeä.
****************
Lue myös tekstini: Miksi mies ei puhu tunteistaan?