Onnellinen avioliitto

Onnellinen avioliitto – Blogi ja tukea parisuhteeseen

  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
Kategoria

Kommunikaatio parisuhteessa

Tehokas ja avoin kommunikaatio vahvistaa parisuhdetta. Lue käytännön vinkit, joilla opit kuuntelemaan, ymmärtämään ja ilmaisemaan tunteesi paremmin kumppanillesi.

Kommunikaatio parisuhteessaParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Menneisyyden vaikutus parisuhteeseen – Tarvitaanko suhteessa terapeuttista otetta?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 31/05/2017

Tarvitseeko aikuinen terapeuttista kohtaamista puolisoltaan?

Tarvitseeko aikuinen terapeuttista kohtaamista puolisoltaan? Aikuisavioliitto-tekstin pohdinnoista ajatukset ovat matkanneet aikuiskasvatukseen ja terapeuttiseen vanhemmuuteen. Voisiko samaa herkkyyttä ja käytöksen taakse näkemistä soveltaa myös parisuhteessa, jossa menneisyyden kokemukset poreilevat pinnan alla?

Terapeuttinen vanhemmuus, entä terapeuttinen parisuhde?

Luin Lilly Korpiolan koskettavan ja syvällisen kirjan Pitkä tie äidiksi (2014), joka kertoo äitiydestä ja adoptiosta. Kirjasta opin uutena termin terapeuttinen vanhemmuus. Terapeuttiseen vanhemmuuteen liittyvät asiat jäivät mietityttämään myös suhteessa parisuhteeseen. Adoptiolapsilla eheytyminen menneistä kokemuksista ja kiintymyssuhteen rikkinäisyyksistä vaatii usein terapeuttista tapaa kohdata lapsi.

Tarvitseeko myös aikuinen välillä terapeuttista kohtaamista kumppaniltaan? Onko sellainen kohtuuton ajatus?

Menneisyyden haavojen vaikutus parisuhteen arjessa

Kevään yksi teema parisuhdepohdinnoissa on ollut menneisyyden vaikutus nykyisyyteen. Uskon, että jokaisella on eheydyttävää menneistä ja parisuhteessa asiat usein nousevat esiin tai ainakin poreilevat pinnan alla. Meissä jokaisessa on turvattomuutta ja isojakin kipeitä kohtia, myös traumoja.

Uskon, että juuri silloin, kun oma käytös ei ole aikuismaista, on ihmisellä suurin tarve tulla ymmärretyksi. Jos kumppani pystyy näkemään, mistä toisen käytöksessä on pohjimmiltaan kyse ja mistä reaktio johtuu, siinä hetkessä on suuri viisaus. Kun pääsee aidosti selville toisen ajatuksista ja tunteista, se voi olla menneitä korjaava kokemus kumppanille – todellista aikuiskasvatusta.

Kun vaikea käytös yrittää kertoa tarpeista

Huono käytös lapsella kertoo yleensä jostain. Jäin miettimään, että niinhän se on meillä aikuisillakin. Pohjimmiltaan juuri silloin kaipaamme eniten lohdutusta ja rakkautta, kun tunnemme isoja tunteita ja olemme ”vaikeita”. Terapeuttisessa vanhemmuudessa puhutaan vanhemman herkkyydestä lapsen tarpeille ja tunteille ja käytöksen taakse näkemisestä.

Luulen, että samaa herkkyyttä tarvitaan myös parisuhteessa. Toki voimme odottaa aikuiselta sitä, että hän osaisi kertoa tunteensa ja tarpeensa. Toisaalta juuri niissä asioissa voi olla vielä aikuisenakin paljon opeteltavaa. Hyvä ja turvallinen parisuhde voi olla paikka opetella niitä taitoja. Me aikuisetkin olemme vielä keskeneräisiä.

Rakkauden voima – eheytymistä ja kasvua yhdessä

Parisuhteessa emme voi alkaa vanhemmiksi toisillemme. Mutta voimme tahtoa olla vastavuoroisesti rakastavia, turvallisia ja rakentavia toisillemme myös ja juuri silloin, kun toinen sitä kipeimmin tarvitsee. Vaikkei se olisi helppoa.

Toisinaan ystävyydessä ja rakkaudessa tarvitaan terapeuttista otetta. Ajattelen, että se on sitä, että kuuntelee, yrittää ymmärtää ja eläytyä toisen tilanteeseen sekä osoittaa lujasti välittävänsä, kun toinen on haavoittuvaisimmillaan. Siinä hetkessä on rakkaus ja mahdollisuus kasvaa ja eheytyä.


Kaipaatteko tukea menneisyyden solmujen avaamiseen? Menneisyyden haavat vaikeuttavat parisuhteen yhteyttä. Parisuhdeohjauksessa opettelemme katsomaan vaikean käytöksen taakse ja löytämään turvallisen tavan olla läsnä toiselle.

✨ Lue lisää palveluistani ja varaa aika.

31/05/2017 2 kommenttia
1 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaSitoutuminen

Mahdollistamista

Kirjoittajalta Tiia Brockman 30/04/2017

Mahdoton käytös ja mahdollistaminen parisuhteessa

Olen lukemassa Marianna Stolbow:n antoisaa kirjaa Vanhempieni kaltainen (2016). Joskus sama vanha asia eri tavalla ilmaistuna saa ajatukset uusille urille. Mahdoton käytös parisuhteen vuorovaikutuksessa vaatii, että toinen mahdollistaa sen, kuvaa Stolbow. Stolbown:n ilmaisut, mahdoton käytös ja mahdollistaja, saivat minut pysähtymään ja miettimään erilaisia ristiriitatilanteita ja arjen vuorovaikutusta parisuhteessa: ”On hyvä silti muistaa, että aina molemmat osapuolet mahdollistavat tilanteen”, kirjoittaa Stolbow.

Pienimuotoisempi mahdoton käytös arjessa

Mahdottomasta käytöksestä voi tulla mieleen vakavat ja pelottavat parisuhteen ongelmat, kuten riippuvuudet ja väkivalta. Pohdin kuitenkin tässä pienimuotoisempaa mahdotonta käytöstä. Varmasti useimpien parisuhteessa elävien arkeen kuuluu toisinaan raivareita, mykkäkoulua, takertumista, vetäytymistä, uhrautumista, vastuun epätasapuolista jakautumista tms. Minulle oli uusi ajatus, että vaikka jokaisen oma käytös on totta kai aina omalla vastuulla, niin silti parisuhteessa toinen mahdollistaa toisen käytöksen. Mahdollistaminen liittyy minusta paljolti pelkoon.

Pelko vuorovaikutuksen taustalla

Rakentava kommunikaatio on parisuhteessa vaikeaa. Siihen liittyy monia pelkoja. Pelkoja on liittyen avoimuuteen ja sisimpänsä paljastamiseen, ristiriitojen raastavuuteen ja siihen, että sattuu. Parisuhteeseen liittyy myös suuri pelko toisen menettämisestä. Mitä, jos minut jätetään? Pelkoon liittyy myös vahvasti itsetunto. Entä jos en riitä? Mitä jos en kelpaa?

Vastuu ja rakkaus kasvavat rinnakkain

En ajattele, että kun toinen käyttäytyy pienimuotoisemmin mahdottomasti, olisi aika jättää suhde sikseen. Olemme jokainen rikkinäisiä monilta osin ja parisuhde, jos mikä, on parhaimmillaan rakastava ympäristö kasvaa ja eheytyä. Mutta sitä jäin miettimään, miten mahdottomasta käytöksestä ja mahdollistajan roolista mennään eteenpäin ja pelko selätetään? Jos esimerkiksi minun uhrautuminen arjessa mahdollistaa kumppanin luistamisen vastuusta tai puolison luistaminen vastuusta mahdollistaa minun uhrautumiseni, niin mitä askeleita tarvitaan parempaan arkeen?

Molemmilla on vastuu parisuhteen haasteissa

Ajattelen, että molemmilla on vastuu lopettaa toisen käytöksen mahdollistaminen. Tunnistaa, että tämä käytös on mahdotonta. Osoittaa rakkauttaan, jotta turvallisuus parisuhteessa säilyy. Käsitellä pelkojaan ja vahvistaa itsetuntemustaan ja -luottamustaan. Etsiä rakentavia sanoja kertoakseen, millainen käytös on mahdotonta, vaikka kommunikointi onkin välillä tosi vaikeaa ja ennen kaikkea rohkeasti käsitellä vaikeita asioita.

Kohti hyvinvoivaa parisuhdetta

Vaikeat asiat eivät piilottamalla katoa mihinkään. Ainut mahdollisuus selättää ne, on tunnistaa, kohdata ja käsitellä ne. Se mahdollistaa eteenpäin menemisen. Haluan oppia mahdottoman käytöksen ja sen mahdollistamisen lopettamista. Ja onnellisuuden entistä parempaa mahdollistamista meille molemmille.

************

Tutustu myös parisuhdeohjaussivustooni.

30/04/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessa

Kommunikaatio parisuhteessa: Kytke virta aivoihin

Kirjoittajalta Tiia Brockman 29/04/2017

Aforismikirja on elämän päiväkirja

Aloitin teinivuosillani aforismien keräämisen kissakantiseen muistikirjaan ja keräsin niitä siihen vuosia. Joitain viikkoja sitten etsin kirjan pitkästä aikaa käsiini, kun tarvitsin hyvää sitaattia. Halusin myös nähdä, mitä sitä oli nuorempana miettinyt ja millaisella maulla mietelmät valinnut. Aforismikirja oli kuin päiväkirja. Siinä näkyi hyvin, mikä asia on ollut kulloinkin mielen päällä.

Mietelmä, joka kolahti parisuhteeseen

Löysin mietelmän, joka kolahti kovaa tässä elämäntilanteessa. Vaikka tekniikka on kehittynyt ja laitteet käynnistyvät paremmin ja yksinkertaisemmin kuin nuoruudessa, niin kommunikaation haasteet eivät ole maailmasta (ja parisuhteesta) loppuneet. Joten siis:

Huomio!
Ennen suun avaamista
kytke virta aivoihin.

Mikä on kommunikaation suurin ongelma?

Tänään sain taas huomata, että kommunikaation suurin haaste virrankytkyongelmien lisäksi on usein se, että ei ole kommunikoitu. Kommunikaatio ei suju kommunikoimatta. Mutta se sujuu kyllä, kun juttelulle varaa rauhallisen hetken ja molemmat alkavat kommunikoida.

Miten parantaa kommunikaatiota parisuhteessa?

Joten siis, rauhoita ympäristö. Etsi puoliso paikalle. Kytkekää virrat aivoihinne (tärkeä kohta). Ja avatkaa suut. Kuunteleminenkin on tosi jees juttu.


Tutustu myös uudempiin teksteihini nykyisellä parisuhdeohjaussivustollani: Esterata kuulluksi tulemisen tiellä. Samoin lue vanha tekstini: Puhu minulle näin.

29/04/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaYleisiä ajatuksia

Kiltteyden voima

Kirjoittajalta Tiia Brockman 15/04/2017

Aito kiltteys on viisautta, ei sinisilmäisyyttä

Luin Stefan Einhornin kirjan Aidosti kiltti (2005) ja se resonoi voimakkaasti ajatusteni kanssa. Tämä postaus on kokonaan kirjan pohjalta. Einhorn tuo esille monin vaikuttavin faktoin, tutkimuksin ja esimerkein, että aito kiltteys on sekä yksilön oma etu että yhteisön etu ja minusta myös mitä suurimmassa määrin parisuhteen etu. Aidolla kiltteydellä ei ole Einhornin määritelmän mukaan mitään tekemistä naiivin, hyväuskoisen tai hömelön toiminnan kanssa. Aito kiltteys vaatii älyllistä, harkitsevaista, arvostelukykyistä ja eettistä pohdintaa, runsasta empatiaa ja toisen ja myös omien tarpeiden ymmärtämistä ja kunnioittamista. Aidosti kiltti uskaltaa asettua vääryyttä vastaan, kun tarve vaatii, eikä pakene vastuuta.

Hyvä kiertämään – anteliaisuus hyödyttää kaikkia

Kirjan mukaan aidosti kiltti pyrkii hyviin tekoihin ja anteliaisuuteen. Ei välttämättä epäitsekkyyttään, vaan koska ymmärtää, että hyvä kannattaa laittaa kiertämään. Se ei ole keneltäkään pois ja hyvä palaa aikanaan myös itselle muodossa tai toisessa. Aina voi tehdä jotain hyvää toista tukeakseen tai auttaakseen. Ja hyvät teot vievät myös omaa elämää hyvään suuntaan.

Anteliaisuus näkyy arjen teoissa ja sanoissa

Millaisissa asioissa sitten on aidosti kilttiä olla antelias? Einhorn antaa vakuuttavan listan. Antelias kannattaa olla esimerkiksi kiitoksen, rohkaisun ja kunnian jakamisessa toisille sekä myös rakkaudella annetussa, rakentavassa kritiikissä ja toisaalta omista puutteistaan kertomisessa toisille. Kannattaa olla antelias reilussa iloitsemisessa toisen menestyksestä ja neuvojen kysymisessä toisilta. Mikään näistä ei maksa mitään, eikä ole oikeasti meiltä pois. On päinvastoin saituutta olla niitä tekemättä ja antamatta, eikä se johda omaankaan hyvään. Antaessaan saa hyvää mieltä, yhteistyötä ja vastavuoroisuuttakin. Tärkeintä kuitenkin on, että olisimme anteliaita toisen kohtaamisessa: näkemisessä ja kuulemisessa.

Priorisoi, tee hyvällä mielellä ja laita hyvä leviämään

Kirjassa rohkaistaan myös kehittämään priorisointikykyämme. Kun on harkinnut, mikä asia menee etusijalle, tekemään sen sitten hyvin ja rakkaudella. Toinen asia, mihin rohkaistaan, on tekemään hieman ekstraa hyvän mielen vuoksi. Esimerkiksi, jos lupaa hoitaa jonkun homman ja hoitaa siihen vielä jonkun pienen homman päälle, se ilahduttaa varmasti puolisoa erityisesti. Kolmas asia, mihin kirja rohkaisee, on se, että aina voi tehdä jotain ja kaikkeen voi vaikuttaa jollain tapaa. Hyvä leviää hyvää tekemällä. Vaikka se kuulostaa naiivilta, uskon, että se on totta. Lopuksi totean, että kannattaa lukea koko kirja. Aidosti kiltti oli rohkaisevaa ja innostavaa luettavaa kaikkiin ihmissuhteisiin.

”Elämä on niin viisaasti järjestetty,
ettei kukaan tosissaan voi yrittää auttaa toista
auttamatta samalla itseään.”
-Ralph Waldo Emerson


”Vastuumme muista ihmisistä on loputtoman suuri.
Sen ajatteleminen voi tuntua musertavalta.
Mutta tuon tosiseikan tulisi pikemminkin
saada meidät tuntemaan itsemme merkityksellisiksi ja vastuullisiksi.”
-Stefan Einhorn

**************

Tutustu myös parisuhdeohjausblogiini.

15/04/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaParisuhteen hoitaminen ja kasvu

Mistä olemme tulleet?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 02/04/2017

Luin vasta Kimmo Takasen kirjan Tunne lukkosi. Sen jälkeen on tullut paljon mietittyä, millaisista lähtökohdista ja elämänkokemuksista käsin minun ja puolisoni tiet kohtasivat. Seurusteluaikana oli helpompi esittää, että aika ehjänä sitä on tähän tultu. Vailla kovin isoja haavoja ja menneisyyttä, valmiina uuteen uljaaseen ja eheään elämän pariskuntana.

”Marriage is like a phone call in the night: first the ring, and then you wake up.” Näinhän se meni. Herääminen todellisuuteen ja tutustuminen kunnolla itseensä ja puolisoonsa alkoi vihkisormus sormessa, vuosien saatossa, kun luottamus kasvoi. Vasta ihan viime aikoina on vielä selvemmin nähnyt menneen merkityksen kuluneissa vuosissa ja tässä hetkessä.

Takanen puhuu meissä jokaisessa olevista erilaisista tunnelukoista. Tämän päivän haasteissa ainakin osa selityksestä löytyy usein menneistä. Menneiden käsittely on tärkeää parisuhteen hoitoa. Kun uskaltaa kohdata taakkansa ja kipukohtansa, siinä hoitaa niin itseään, parisuhdetta kuin lapsiaankin. Muuten sitä kohdistaa herkästi kipunsa ja rikkinäisyytensä puolisoonsa ja siirtää ne myös osaltaan lasten kannettavaksi.

Ps. Netistä löytyy tietoa ja testi tunnelukoista, jos haluaa tutustua niihin tarkemmin.

02/04/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaYleisiä ajatuksia

Kaunistelu parisuhteen kommunikaatiossa

Kirjoittajalta Tiia Brockman 27/03/2017

Kaunistelu ja puolustelu estävät asioiden käsittelyn

Tykkään kauniista sanoista kovasti, mutta kaunistelemisen kannalla en ole. Asioista on parasta puhua niiden oikeilla nimillä. Sillä tyylillä mörötkin pienenee. Parisuhteen kommunikaatiossa rehellisyys ja vastuun kantaminen omasta osuudesta kommunikaatioon, on todella tärkeää.

Parisuhteen arjessa kaunistelu on myös turhaa, koska kaunisteleminen vie pohjan asioiden käsittelyltä. Kaunisteleminen tekee ongelmat siloisemmaksi pinnasta, mutta itse ongelmaa se ei ratkaise. Kaunistelun seuraan liittyy usein myös sen paras kaveri, puolustelu.

Kun ikäviä sanoja ei myönnetä, ne eivät poistu

Jos raivostuu ja huutaa puolisolleen, on turha sanoa, että korotin vain vähän ääntä. Jos sanoo ivallisen kommentin puolisolleen, turha on sanoa, että tarkoitin kuitenkin hyvällä. Jos puhuu toiselle väheksyen, on turha sanoa, että sanoin sen vain leikillä. Jos pettää toisen luottamuksen, on turha on sanoa, että vähän meni metsään.

Parisuhteen kommunikaatiossa on erityisen loukkaavaa, jos tuntuu, että kumppani väheksyy kokemustani siitä, että hänen sanansa tai tekonsa tuntuivat pahalta. Puolusteleminen aiheuttaa myös saman tunteen.

Aito ymmärrys ja anteeksipyyntö ovat silta eteenpäin

Jos ei voi myöntää ikäviä sanojaan puolisolle, asioita ei voi käsitellä. Ikävä teko tai sana ei muutu kaunistelemalla vähemmän ikäväksi. On tärkeää, että aidosti ymmärtää loukanneensa toista ja myöntää sen. Kaunisteleminen vaikeuttaa asian käsittelyä, sillä kaunisteltuna voi näyttää siltä, ettei olekaan mitään käsiteltävää tai anteeksipyydettävää. Pois loukannut asia ei silti mene.

Anteeksi, kun raivosin ja huusin sinulle. Ymmärrän, mjten pahalta se tuntui.
Anteeksi, kun puhuin sinulle ivallisesti. Ymmärrän, miten paljon se loukkasi.
Anteeksi, kun väheksyin sinua. Ymmärrän, miten loukkaavalta se tuntuu.
Anteeksi, kun petin luottamuksesi. Ymmärrän, että se sattuu sinuun valtavasti.

Puhutaan. Haluan kuunnella sinua ja ymmärtää, miltä sinusta tuntuu. Olen tässä ja kannan vastuun sanoistani ja teoistani.

*************

Parisuhdeohjaus tukena kommunikaatiohaasteissa

Tuntuuko, että parisuhteessanne asiat jäävät kaunistelun tai puolustelun alle? Rehellinen ja avoin puhe ja vastuunotto ovat ensimmäiset askeleet kohti parempaa yhteyttä. Jos tarvitsette apua näiden keskustelujen avaamiseen, lue lisää parisuhdeohjauksesta uuden sivustoni kautta:

Lue myös tekstini parisuhteen haastavasta kommunikaatiosta: Mökötyksen olemus.

27/03/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaYleisiä ajatuksia

Kommunikaatio parisuhteessa: Kiukuttelemattomuusviikon tulokset

Kirjoittajalta Tiia Brockman 11/03/2017

Keräilen mielessäni kasaan kiukuttelemattomuusviikon empiirisiä tuloksia. (ks. postaus Tarvitaanko kiukuttelua?) Aluksi voisin sanoa, että oli loistava viikko! Kyllä hymy on herkemmässä, kun kiukuttelu vähenee.

Rehellisyys kiukuttelun tilalla

Kiukuttelemattomuusviikko oli mielettömän opettavainen viikko. Kun ei voi turvautua kiukutteluun, on pakko sanoa suoraan ja oikeasti kiukuttelematta puolisolleen, miltä tuntuu. Sopivasti haastavia tilanteitakin mahtui viikkoon. Vaati siis keskittymistä, koska en voi kiukutella tätä asiaa myöhemmin, minun onkin sanottava negatiivinen tunne tai asia heti ystävällisesti, mutta suoraan. Se oli kuitenkin antoisaa. Homma tuli heti käsiteltyä ilman kiukuttelun tuomia monen tunnin kiukkupainolasteja molemmille osapuolille.

Itsetuntemuksen vahvistuminen

Kiukuttelun vähentäminen kasvattaa myös automaattisesti itsetuntemusta. Kiukuttelun taakse ei voi silloin mennä itseäänkään piiloon. On pakko uskaltaa kurkistaa, mitä tunteita minussa nyt on ja miten niitä voisin käsitellä. Kokonaan kiukuilta ei vältytty tälläkään viikolla, mutta ne liittyivät muihin tilanteisiin ja eivät purkautuneet puolisoon häntä syyttävinä.

Enemmän aikaa läheisyydelle ja rakkaudelle

Kiukuttelun vähentäminen tuo rauhaa ja rakkautta kotiin. Lisäksi suorempi kommunikointi tuo puolisoita lähemmäs toisiaan ja yksinkertaisesti säästää aikaa ja yöunia, jotka ovat molemmat pikkulapsiperheissä kortilla. Kun kiukuttelu ei vie energiaa ja aikaa, tilaa vapautuu enemmän positiivisille tunteille.

Yhteenveto kokeilun tuloksista

Nämä kaikki viikon empiiriset tulokset ovat niin hienoja juttuja, että vastaisuudessa yritän jättää kiukuttelun vähemmäksi. Kiukuttelun vähentäminen ohjaa kasvamaan ihmisenä, puolisona ja itsetuntemuksessa. Se auttaa pääsemään lähemmäs puolisoaan.


Päivitys vuodelle 2026: Miten kommunikaatiota voi vahvistaa tänään?

Vuosien varrella olen huomannut, että kiukuttelu on usein suojamekanismi, jonka alla lymyää tarve tulla kuulluksi. Nykyään autan pariskuntia löytämään näitä sanoja työssäni parisuhdeohjaajana. Jos tunnistat teidän suhteessanne tarpeen siirtyä kiukuttelusta kohti rakentavaa vuorovaikutusta, autan mielelläni.

Tutustu tarkemmin:

  • Millaista on parisuhdeohjaus?
  • Pohdintoja parempaan kuulluksi tulemiseen parisuhteessa

Muutos alkaa usein yhdestä tietoisesta valinnasta – aivan kuten tämä kokeilu vuonna 2017 osoitti.

11/03/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaTunteet parisuhteessa

Tarvitaanko kiukuttelua?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 02/03/2017

Teen tällä hetkellä kokemus- ja pohdintapohjaista tutkimusta siitä, tarvitaanko elämässä kiukuttelua. Kiukuttelu, tuo napiseminen, mökötys, raivoaminen, mielen osoittaminen ja mitä milloinkin, on erittäin inhimillinen toimintatapa. Harva aikuinen sitä julkisesti myöntää tekevänsä, mutta taitaa se kuitenkin usein kotirepertuaariin kuulua.

Rakentava tunneilmaisu vs. kuluttava kiukuttelu

Negatiivisia tunteita saa ja pitää osoittaa. Mutta olen miettinyt, että siinä on iso ero, sanooko, että oli huono päivä vai antaako toisen tuta sen kiukuttelun kautta, että päivä TOSIAAN oli huono. Ensimmäinen versio ei juuri kuluta kuulijansa voimia. Se voi jopa voimauttaa, kun voi jakaa toisen tunteen ja antaa tukea ja ymmärrystä. Toinen versio saa vastaanottajansa tuntemaan hyvin pian uupumusta, voimien katoamista ja tarvettaa kiukuta itsekin. Kiukuttelu voi ottaa monta muotoa, ja usein se ilmenee hiljaisena mökötyksenä, joka on itsessään haastava hyvän kommunikaation este.

Toisaalta onko kohtuullista ajatella, että aina jaksaisi osoittaa negatiiviset tunteensa rakentavasti? Saako välillä ärsyttää, suututtaa, harmittaa ja rasittaa niin, että voi tunteensa raivota tai mököttää ulos? Ei siihen maailma ainakaan kaadu. Mutta kyllä se voimia vie lähiympäristöltä. Toisaalta onko sekin ihan okei? Sitähän varten tässä ollaan. Tyyntä, mutta myös myrskyä varten.

Kiukku on usein kaipuuta tulla nähdyksi

Ajattelimme kokeilla viikon kiukuttelulakkoa. Kaikkia tunteita saa kyllä osoittaa, mutta tarkoitus on yrittää keksiä erilaisia tyylejä tuoda ne esille kuin kiukuttelu. Näin etukäteen sanoisin, että puhuminen olisi se paras tyyli kiertää kiukuttelu. Mutta aina ei kyllä ole se fiilis, että jaksaisi avata sanaisen arkkunsa.

Aina ei oikein edes tavoita sitä, että mikä kiukuttaa. Kiukuttaa vaan niin kamalasti. Tietää, että kiukuttelu on usein myös sitä tunnetta, että ”Hei, katso. Kaipaan huomiota ja syliä.” Tai ”Hei, katso. Haluaisin olla edes hetken rauhassa.” Tämä on sama niin lapsella kuin aikuisella.

Nälkä, väsy ja hormonit kiukuttelun taustalla

Kiukutteluun ainakin itsellä ja lapsilla vaikuttaa olennaisesti nälkä ja väsy. Jos molemmat tekijät saadaan eliminoitua enimmäkseen arjesta, niin kyllä kiukun määrä vähenee. Hormonejakaan ei tule elämässä väheksyä.

Onko kaikki tunteet sallivaa elämää ilman kiukuttelua?

***************

Kiukuttelemattomuusviikon tulokset

Lue tekstini kiukuttelemattomuusviikon tuloksista ja havainnoista.

Jos kiukuttelu on jäänyt päälle, kyse voi olla siitä, ettei kumpikaan pääse Kuulluksi tulemisen esteradan ensimmäisten esteiden yli. Lue myös lisää ajatuksiani siitä, miten voi purkaa viestinnän solmuja.

02/03/2017 1 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaTarpeet parisuhteessa

Parisuhdeakku

Kirjoittajalta Tiia Brockman 30/12/2016

Millainen on sinun parisuhdeakkusi? Entä kumppanisi? Millainen parisuhdeaika akkuasi lataa parhaiten? Entä kumppanisi akkua?

Erilaiset parisuhdeakut ja lataustarpeet

Olen miettinyt omaani. Minun parisuhdeakkuni ei pysy pitkään 100 % lataustasossa. Pudotus täydestä latauksesta 50 prosenttiin tapahtuu nopeasti. Vaatii päivittäin vähintäänkin lyhyttä parisuhdeaikalatausta pitää akun tilanne suunnilleen kunnossa ja säännöllisesti kunnon latausta saada akku täyteen. Päiväkin ilman latausta saa akun varauksen putoamaan alhaiseksi. Olisi varmasti helpompaa, jos akku pysyisi pitempään lähes täynnä. Toisaalta tiuhaan latausta tarvitseva akku muistuttaa säännöllisen latauksen tarpeesta, joten lataaminen ei pääse helposti unohtumaan.

Arjen pikalataus auttaa jaksamaan

Parisuhdeakkuni on kuitenkin sitkeä. Vaikka akku piippaisi jo punaisella, se ei hevillä sammu. Se taistelee vähälläkin virralla sinnikkäästi siihen asti, kunnes akun saa ladattua edes osittain. Onneksi sen saa nousemaan hälyttävästä varaustasosta hieman parempaan lataustasoon pikaisellakin latauksella. Halaus ja pieni keskusteluhetki toimii hienosti pikalatauksena: sillä jaksaa taas vähän matkaa.

Loma ja haasteet akun lataamisessa

Lomalla parisuhdeakkuja on hyvä yrittää ladata täyteen. Kuitenkin lasten sairastelut tai muut arjen vastoinkäymiset voivat hidastaa akun latautumista. Se on tuttua ja harmillista. Oma toiveeni kun kuitenkin olisi, että lomalla akun saisi ladattua täyteen arkea varten.

Löydä teille sopivat latauskeinot

Vuosien myötä jokainen oppii, miten omaa parisuhdeakkua on parasta ladata arjessa ja lomalla. Minulle lomalla saunominen kahden kesken rauhassa on hyvä lataus. Saunassa eivät laitteiden piipitykset ole hidastamassa parisuhdeakun latausta ja on aikaa jutella rauhassa. Hiihtolenkki yhdessä on myös mainio laturi tai torkut oman rakkaan kainalossa.

Parisuhdeakku tarvitsee latausta säännöllisesti. Kannattaa yhdessä etsiä sekä parhaat arjen että loman latauskeinot molemmille. Rakkaan kainalo on yleensä ainakin varma latauspaikka.


Päivitys 2026: Läheisyys ja nepsypiirteet

Vuosien varrella olen oppinut, että parisuhdeakun latautumiseen vaikuttaa merkittävästi myös kummankin kumppanin hermoston kuormitus. Erityisesti nepsyperheissä akun lataus voi vaatia aivan erityistä huomiota: aistiystävällistä ympäristöä tai selkeästi sovittua yhteistä aikaa.

Joskus ”latausjohto” voi olla solmussa vuorovaikutuksen haasteiden vuoksi. Autan nykyään työssäni parisuhdeohjaajana ja nepsyvalmentajana löytämään ne juuri teille sopivat laturit.

  • Lue lisää parisuhteen nepsyvalmennuksesta
  • Varaa aika parisuhdeohjaukseen Oulussa tai etänä
30/12/2016 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Kommunikaatio parisuhteessaYleisiä ajatuksia

Missä mennään?

Kirjoittajalta Tiia Brockman 16/11/2016

Ajattelen, että parisuhde seilaa aaltoliikettä hyvistä hetkistä parisuhteen aallonpohjalle ja sieltä töitä tehden taas ylös. Tänään pohdiskelen hyviä aikoja ja sitä, miksi sukellus jonkinlaiseen kriisiin tuntuu olevan aina väistämättä edessä aallonharjan jälkeen.

Hyvinä aikoina tuntuu, että ei ole mitään syytä, miksei suhteellisen tasainen yhteiselo jatkuisi vuodesta toiseen sen isommin töitä tekemättä. Ongelmia on käsitelty aiemmin ja tuntuu, että pääpiirteissään parisuhdearki rullaa hienosti ja parisuhde voi hyvin.  Aalto kaartuu ehkä ihan loivasti alaspäin, mutta ei pahasti.

Seesteinen vaihe ja herpaantunut huomio

Luulen, että juuri siinä loivista loivimmin laskeutuvassa tilanteessa on haasteenpaikka. Kun suhde rullaa omalla painollaan mukavasti, huomio parisuhteen suhteen herkästi herpaantuu. Tulee ajatus, että ei tässä arkitohinassa niin iso juttu ole, jos tänään ei ehditty vaihtaa kunnolla kuulumisia. Tai ajattelee, että ei se nyt niin vakavaa ole, vaikka hetkeen ei ole ehdittykään kohdata kunnolla.

Pienistä asioista kasvaa suuri etäisyys

Kuitenkin jokainen päivä sattuu ja tapahtuu ja jokaiselle muodostuu isompia ja pienempiä kuulumisia, tunteita ja ajatuksia. Pikku hiljaa, ihan huomaamatta, sitä alkaa pudota raiteilta, mitä puolisolle kuuluu, jos aikaa yhdessäolemiselle ja juttelemiselle jää vähemmän. Lisäksi, kun ei ole mitään ihmeempää kriisiä, ehkä puhuttavaa ei tunnu olevan niin paljon.

Kriisi on mahdollisuus uuteen kohtaamiseen

Toisaalta eihän sitä aina ja joka elämänvaiheessa ole niin paljon aikaa satsata parisuhteeseen. Välillä muut asiat, muut perhe tai esimerkiksi työkiireet menevät väkisinkin edelle. Silloin pikku hiljaa muodostuneen etäisyyden huomaaminen tai ihan kunnon kriisi on taas tärkeä herätys. Missä nyt oikein mennään? Meistäkin täytyy pitää huolta. Hyvää huolta.


Päivitys tammikuussa 2026: Miten pysyä raiteilla arjen keskellä?

Kirjoitin tämän tekstin vuonna 2016, ja ajatus parisuhteen aaltoliikkeestä on edelleen yksi työni kulmakivistä. Nykyään parisuhdeohjaajana näen, kuinka seesteinen vaihe onkin paras aika investoida suhteeseen – juuri silloin, kun voimavaroja on.

Ennaltaehkäisevä parisuhdetyö, kuten säännölliset keskusteluhetket tai ohjatut harjoitukset, auttavat pitämään aallonliikkeen loivempana. Joskus tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tukea pysähtymiseen.

  • Tutustu: Millaista on parisuhdeohjaus?
  • Varaa aika ja pysähdy parisuhteesi äärelle

Muista: kriisi ei ole loppu, vaan usein välttämätön kutsu palata takaisin toisen lähelle. Lue tekstini Erosta puhuminen ei lisää eron todennäköisyyttä.

16/11/2016 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5

Kategoriat

  • Kommunikaatio parisuhteessa (47)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (30)
  • Naiseus ja mieheys (4)
  • Odotukset (12)
  • Oma kasvu (28)
  • Parisuhteen hoitaminen ja kasvu (62)
  • Pariterapia ja ohjaus (4)
  • Perhe ja vanhemmuus (4)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (33)
  • Tarpeet parisuhteessa (16)
  • Tunneyhteys (11)
  • Tunteet parisuhteessa (34)
  • Vertaistuki parisuhteelle (11)
  • Yleisiä ajatuksia (32)

Uudet artikkelit

  • Parisuhde ja rakkauden rakentaminen – Suosituimmat blogikirjoitukset ja työkaluja yhteyteen
  • Anopin uusi rooli: Miten olla viisas ja lämmin anoppi?
  • Riitänkö minä? -paniikki
  • Parisuhdeohjaus ja ammatillinen tuki – Mistä apua parisuhteen haasteisiin?
  • Lämmin ja pehmeä

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen parisuhdeohjaaja Tiia Brockman. Meidän parisuhde alkaa vuodesta 2005. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa parisuhde- ja perheteemaisia löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää neljä lasta. Tutustu myös uudempaan parisuhdeohjaus.fi -sivustooni. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta