Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
Kategoria

Kommunikaatio

Tehokas ja avoin kommunikaatio vahvistaa parisuhdetta. Lue käytännön vinkit, joilla opit kuuntelemaan, ymmärtämään ja ilmaisemaan tunteesi paremmin kumppanillesi.

KommunikaatioTunteet

Tunteet ja järkikin

Kirjoittajalta Tiia 02/10/2013

Tunteet parisuhteessa – ihanaa ja kamalaa yhtä aikaa

Ihanat ja kamalat tunteet – ne saavat parisuhteessa välillä kaiken sekaisin, niin hyvässä kuin huonossakin. Tunteilla suhde yleensä aloitetaan; eteenpäin sitä yleensä jatketaan sekä tunteilla että järjellä. Vuosien myötä toivottavasti tunteiden kanssa opetellaan elämään, niitä opetellaan tunnistamaan ja käsittelemään. Tunteet näyttelevät isoa roolia parisuhteessa. Olisi hyvä, että tunteiden rooli olisi molemmille myös tiedon ja järjen kautta käsiteltynä tuttu.

Tarvitseeko tunteita hillitä järjellä?

Tunteita ei sovi vähätellä. Ne ovat arvokkaita ja upea asia ihmisyydessä. Onko tunteita syytä kuitenkin joskus hillitä järjellä? Varmasti joskus tunteiden määrää on hyvä yrittää hillitä, mutta sanoisin, että erityisesti niihin liittyviä tekoja on syytä hillitä. Kaikille tunteille pitäisi olla tilaa ja tunteita ei kannata tukahduttaa. Niistä johtuvia tekoja on syytä miettiä mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja viimeistään jälkikäteen, koska tunteet voivat herkästi johtaa ylilyönteihin, mutta myös alilyönteihin.

Negatiiviset tunteet eivät ole parisuhteen loppu

Parisuhteessa tavoite saa olla, että positiivisia tunteita olisi enemmän kuin negatiivisia. Kuitenkin, jos uskalletaan olla aitoja, parisuhteessa on päivittäin myös negatiivisia tunteita. Negatiiviset tunteet eivät kuitenkaan suoraan tarkoita, että ollaan eron partaalla, ne vaan ovat osa elämää. Tunteiden kanssa täytyy oppia elämään parisuhteen arjessa, sanoittamaan niitä ja käsittelemään niitä, mutta toisaalta näkemään, että ne eivät ole kaikki ja koko totuus parisuhteesta. Myös järjelle on tilaa.

Järjen merkitys parisuhteen arjessa

Parisuhteessa on hyvä nähdä asioita myös järjen kautta. Kaikki päivät eivät ole upeita ja mahtavia. Välillä elämä on ärsyttävää, inhottavaa, surullista ja rasittavaa – oli sitten parisuhteessa tai ei. Parisuhteessa jopa onneakin kannattaa ajatella välillä järjellä.

Vaikka tänään juuri olisi riitaisa päivä, voi myös miettiä, mitä muuta meillä on? Ehkä ihanat lapset, ehkä hyvä, uskollinen puoliso, ehkä loppujen lopuksi tosi hieno ja täysin kehityskelpoinen parisuhde. Usein paljon hyvää. Negatiiviset asiat vaan saattavat sumentaa hyvien asioiden näkemisen, etenkin jos negatiivista painolastia on kertynyt paljon ilman, että sitä käsitellään.

Lupaus kestää tunteiden vaihtelua

Avioliittoon mennessä olemme tehneet lupauksen, että olemme lähtökohtaisesti naimisissa loppuelämämme. Olemme sitoutuneet sopimukseen, jonka tarkoitus on toimia silloin, kun tunteet vaeltelevat omia ratojaan. Minusta sopimus on suhteellisen viisas. Se suojaa siltä, että emme eläisi kriisihetkissä liikaa tunteiden ohjaamina. Uskon, että on perusteltua satsata tosissaan parisuhteeseen ja yrittää parhaansa. Uskon vankasti, että satsauksen tuloksista saa nauttia sekä tunteet että järki.

Rakkaus ja onnellisuus eivät synny itsestään

Rakkauden ja onnellisuuden tunteetkin ovat ja saavat olla parisuhteessa tärkeitä. Ei parisuhde ole hyvä ja onnellinen ilman niitä. Niitä tunteita voi kuitenkin hoitaa järjelläkin. Saa järjestää kalenteri kädessä mukavia hetkiä, aikaa parisuhteelle, antaa huomiota arjessa ja pitää huolta suhteesta. Rakkauden- ja onnellisuudentunteiden ei tarvitse tulla itsekseen. Toki ne voivat ja saavat tulla, mutta niiden syntymiseen ja ylläpitämiseen voi myös vaikuttaa omalla asenteellaan ja teoillaan.

Erilaiset tunneskaalat aiheuttava haasteita

Tunneskaala, tunteiden määrä ja tunteiden merkitys voivat olla puolisoilla ja puolisoille erilaisia. Voi olla, että toisella puolisoista tunteiden skaala on 1-100 ja toisella taas 1-5. Toisille tunteiden luokat ovat esimerkiksi valkoinen, keltainen, punainen, ruskea ja musta. Toisella ne lähtevän aniliininpunaisesta, hailakan vaaleanpunaisesta, tummanpunaisesta, ruosteenpunaisesta ja jatkuvat siitä vielä 96:een eri sävyyn.

Jos tunteiden skaala on puolisoilla erilainen, koettu määrä eri ja tunteet ovat eri tavalla merkityksellisiä puolisoille, on todennäköistä, että siitä seuraa haasteita ja väärinkäsityksiä. Voi olla, että toinen kokee asiat vahvasti tunteiden kautta ja toiselle se ei ole samalla tavalla merkityksellistä. Voi olla, että toiselle on luontevampaa puhua tunteista kuin toiselle. Puhumatta emme kuitenkaan varmasti ymmärrä toinen toistamme tunneasioissa.

Kohtaaminen tunnetasolla tuo läheisyyttä

Luemme myös puolisomme tunteita herkästi väärin. Puolisosta usein näkee jo päällepäin, että nyt hänellä on joku tunne, mutta emme välttämättä tunnista sitä oikein tai ainakaan ymmärrä täsmällisesti. Välillä emme edes osaa tai halua itse tunnustaa puolisollemme, että mitään tunnetta olisi, vaikka puoliso selvästi näkisi, että joku tunne siellä nyt on.

Tunneasioissa itsetuntemus onkin isossa roolissa. Jos emme itse tunnista, miltä nyt tuntuu, on sitä mahdotonta kertoa puolisollekaan. Myös itsehillintä on tärkeää muun muassa siksi, että emme lähtisi niin herkästi puolison negatiiviseen tunnetilaan mukaan.

Tunnetasolla kohtaaminen on parisuhteessa valtavan tärkeää, että ei puhuttaisi pelkästään asioista vaan myös niihin liittyvistä tunteista. Toista ei pääse kunnolla lähelle, jos ymmärrystä ja yhteyttä ei synny myös tunteiden tasolla ja läheisyyttä on usein vaikea kokea ollenkaan. Tunteiden käsitteleminen voi olla pelottavaa, mutta se on niin valtavan tärkeää, että sitä ei kannata jättää pelon takia tekemättä. En usko, että on olemassa onnellista parisuhdetta ilman tunnistettuja ja tunnustettuja tunteita – sekä myös järkeä.

****************

Lue myös tekstini: Miksi mies ei puhu tunteistaan?

02/10/2013 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
KommunikaatioOdotuksetTarpeet

Eroon nalkutuksesta

Kirjoittajalta Tiia 22/09/2013

Nalkuttamisen synonyymeja ovat mm. naputtaminen ja urputtaminen. Ilmiötä voisi kuvailla näin. Nalkuttaessaan toinen puolisoista sanoo ikävällä äänensävyllä ja jälkikäteen puolisolleen asioista, jotka olisi hänen mielestä pitänyt hoitaa tai hoitaa eri tavalla. Tästä seuraa helposti ärtymys- ja puolustusreaktio ja siitä seuraa herkästi ilmiriita. Kokonaisuudessa asiat eivät etene mihinkään, vaan junnaavat paikoillaan.

Jos teillä ei nalkuteta, tämän tekstin lukemisen voi lopettaa tähän. Jos nalkutetaan, niin silloin tämän tekstin ajatuksia voi miettiä. Pohdin tekstissä aihetta asetelmana nainen nalkuttaa, mutta voi asetelma olla toisinkin päin tai molemmin päin.

Odotukset ja väärinymmärrykset arjessa

Mistä asioista esimerkiksi nalkutetaan? Siitä, että pyykit on laitettu väärin narulle tai viikattu väärin, keittiötä ei ole siivottu niin kuin pitäisi, lapsille on puettu eri vaatteet kuin pitäisi tai jostain muusta, mikä ei ole mennyt niin kuin nainen oli sen mielessään etukäteen miettinyt. Tästä päästäänkin odotuksiin.

Naisella on usein oletus, että miehen pitäisi toimia juuri niin kuin hän kodinhoidossa ja lastenhoidossa tai jossain muussa talouden hoitamiseen liittyvässä asiassa. Nainen ei usein sano odotuksiaan etukäteen ääneen, vaan vasta jälkikäteen, kun huomaa, että mies ei ole toiminut niin kuin nainen olisi itse tilanteessa toiminut ja mielessään olettanut myös miehensä toimivan. Jälkikäteen asiasta sanomalla ei kumpikaan voita mitään. Kyse on siis myös kommunikaatiosta. Miten ja milloin asiat kommunikoidaan?

Miten osaisimme puhua etukäteen – ei jälkikäteen

Asioista täytyy oppia sanomaan ja keskustelemaan etukäteen, jos haluaa päästä eroon nalkutuksesta. Jos naiselle on tärkeää, että joku asia hoidetaan hänen ajattelemansa aikataulun mukaan tai ”hänen tyylillään”, niin asiasta täytyy keskustella etukäteen. Usein asiat voi hoitaa monella eri tyylillä ja silti aivan riittävän hyvin. On tärkeää oppia arvostamaan kummankin tapoja hoitaa asiat. Ja on tärkeää kertoa etukäteen, jos toivoo toisen hoitavan jonkun tietyn asian, tiettyyn aikaan ja vieläpä tietyllä tavalla. Tälle toiveelle on tärkeää myös olla perustelut.

On varmasti miehiä, jotka eivät hoida asioita, mutta uskon, että pääasiassa on miehiä, jotka eivät osaa lukea kumppaninsa ajatuksia. Mitä kumppani olisi halunnut miehen tekevän, milloin ja miten. Jos nainen etukäteen kertoo, millaisten asioiden hoitaminen hänellä on mielessä vaikkapa tulevalle viikonlopulle ja jaetaan etukäteen vastuuta asioista, niin kyllä asiat yleensä hoituvat. Mutta jos asioista ei puhuta, mies on yleensä ajatellut asioiden tapahtuvan eri aikataulussa, eri tavalla ja eri tärkeysjärjestyksessä kuin nainen. Kumppaneiden omilla silmälaseilla asiat eivät välttämättä ole lainkaan samassa kiireysjärjestyksessä.

Väsymys ja uhrautuminen nalkuttamisen taustalla?

Minusta tuntuu, että usein nalkuttamista esiintyy erityisesti silloin, kun nainen väsyttää itsensä yrittämällä uhrautua kaikkien puolesta ja yrittämällä tehdä kaiken itse. Väsyneenä sitä on sitten kipakka sanomaan kaikesta, mikä ärsyttää. Silloin on aika katsoa peiliin. Jotta jaksaa huolehtia kodista ja muista, täytyy myös pitää huolta itsestään.

Jokainen tarvitsee ja ansaitsee joka elämäntilanteessa omaa aikaa, lepoa ja mukavia hetkiä. Kun on saanut vähän hengähdystaukoa arjesta, on voimia olla nalkuttamatta ja keskustella asioista asiallisesti. Jälkikäteen ei ole viisasta sanoa mistään toistuvasta arkiongelmasta.  Nalkuttaminen ei enää muuta mitään muuta kuin molempien asennetta asian suhteen negatiivisemmaksi. 

Kontrollista irti päästäminen ja yhteinen vastuu

Naisen olisi tärkeä osata luopua ainakin välillä hyvästäkin kontrollistaan kotiin, arkeen ja perheeseen ja ottaa aikaa itselleen. Uskon, että vaikkapa pienten lasten perheessä, jos nainen sanoo, että tarvitsen lepoa ja vapaaillan, niin mies sen aina ilomielin antaa. Puolison hyvinvointi on tärkeää.

Toisinaan myös, kun kumppani tarjoaa lepohetkeä, niin nainen ei osaa sitä ottaa vastaan. Onkin opittava pitämään itse huolta oman ajan tarpeistaan, sanoa ne ääneen ja myös ottaa vastaan lepotarjouksia. On opittava antamaan ja ottamaan itselleen niin paljon lepoa ja mukavia hetkiä, että jaksaa olla nalkuttamatta ja hoitaa asiat asiallisesti. Sillä tavalla hoidettuna asiat sujuvat paremmin ja ilman, että kummallakaan menee turhaan hermot.

Nalkuttaminen ei ole reilua, mutta armollisuus on myös tärkeää

Ajattelen, että nalkuttaminen ei ole reilua. Asioista, jotka eivät suju, pitää kyllä keskustella. Se on kummankin yhteinen asia. Mutta ei niin, että niistä sanotaan ikävällä äänensävyllä jälkeenpäin. Vaan niin, että jos on joku arkea hankaava ongelma, niin siitä keskustellaan virkeässä mielentilassa etukäteen ja sovitaan yhdessä, mitä asian kanssa tehdään. Väsyneenä olisi hyvä oppia jättämään keskustelut virkeämpään ajankohtaan. Vielä parempi olisi se, että oppisi etukäteen ja myös yhdessä huolehtimaan siitä, ettei kumpikaan väsy liikaa, että ei olisi edes tarvetta alkaa nalkuttaa.

Itselleen ja toiselle saa kuitenkin olla armollinen. Aina ei kaikki mene niin kuin oppikirjasta. Silloin voi pyytää anteeksi ja hyväksyä sen, että aina ei kaikki onnistu niin hyvin. Tärkeintä on jaksaa yrittää.

*************

Tutustu myös tekstiini: Äiti- ja parisuhdehaava.

22/09/2013 5 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
KommunikaatioYhdessä kasvaminen

Kommunikaatiota kirjoittaen

Kirjoittajalta Tiia 18/09/2013

Yleensä sanotaan, että asiat selvitetään puhumalla. Puhuminen on valtavan tärkeää, mutta parisuhteessa on välillä perusteltua käyttää myös muita tapoja kommunikoida. On tilanteita ja hetkiä, joissa ei tarvita sanoja lainkaan, mutta vielä enemmän on tilanteita, joissa niitä tarvitaan. Puhumiselle on oma tärkeä paikkansa, mutta puhumisen sijaan sanat voi olla hyvä välillä laittaa kirjoitettuun muotoon.

Kirjoittaminen antaa rauhaa ajatusten muotoiluun

Asioiden selvittäminen puhumalla ei aina selvitä asioita parhaiten. Joskus parempi vaihtoehto on tarttua kynään tai näppäimistöön. Ristiriitatilanteessa pää voi höyrytä sen verran, että sanat tulevat ulos sen enempää miettimättä. Kirjoittaessa on usein enemmän aikaa miettiä. Mitä minä tarkalleen ottaen ajattelen? Miten sen sanoisin parhaiten? Ajatuksiaan voi rauhassa muotoilla ja ajatellessaan löytää ehkä paremman tavan kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan.

Kirjoitettuina sanat säilyvät muistissa

Jos keskustelua käydään kirjoittaen, ei tarvitse muistaa, mitä toinen sanoi hetki sitten. Puolison ajatuksia on helpompi kommentoida ja luoda parempaa dialogia, kun sanat eivät ole vain muistin varassa. Toisen sanoihin ja ajatuksiin on helppo palata ja keskustella niistä ajatus kerrallaan ja eri näkökulmista ja väärinkäsityksien vaara on pienempi.

Muistellessaan toisen sanoja mielessään, niihin liittää usein vahvasti omia tunteitaan ja tulkintaa. Toki näin voi käydä kirjoitetussakin dialogissa, mutta siinä ei kuitenkaan pääse muuttamaan toisen alkuperäistä ajatusta. Se on ja pysyy samassa kirjoitetussa muodossa.

Kirjoittaessa väittelyyn ehtii kumpikin mukaan

Puhuessa voi olla myös se ongelma, että parempi puhuja aina ”voittaa” riidat. Jos toinen on parempi väittelemään ja perustelemaan nopeasti, voi olla, että toinen ei ehdi kunnolla mukaan. Kirjoittaessa kumpikin voi määritellä paremmin oman tahtinsa. Voi kirjoittaa nopeasti tai kirjoittaa hitaasti. Toki puhuessakin voi välillä miettiä. Mutta harvoin puhutussa keskustelussa on aikaa miettiä yhtä ajatusta kauan, vaan jotain sanottavaa pitäisi löytyä nopeasti.

Kirjoittamalla voi uskaltaa sanoa enemmän

Kirjoittaen voi olla helpompi uskaltaa sanoa vaikeitakin asioita. Näin suomalaisena sekä vaikeat sanat että kauniit sanat, molemmat, juuttuvat usein kurkkuun, mutta paperille tai näytölle ne saattaa silti pystyä laittamaan. Uskon, että molemmat, vaikeat ja kauniit sanat, ansaitsevat tulla sanotuiksi. Jos ne jäävät vain kurkkuun juuttumaan, se on turhauttavaa. Se köyhdyttää suhdetta, jos sekä tärkeät sanat jäävät sanomatta sen takia, että niistä on vaikea puhua ääneen.

Rakkauskirje on lahja

Myös lahjana kirje on kaunis. Rakkauskirjeitä voi lähettää puolisolleen aina, oli sitten takana kuukausi yhteistä taivalta tai jo vuosia. Arki ei usein tarjoa niin hyviä mahdollisuuksia puhua rakkaudesta. Silti uskon, että sanoja rakkaudesta ja muista arjen ylittävistä asioista tarvitaan. Kirjeeseen voi laittaa niitä kauniita, helliä ja lämpimiä sanoja, jotka ehkä aamurutiinit-töissäkäynti-kaupassakäynti-ruuanlaitto-iltarutiinit -arki on nielaissut. Välillä on arvokasta pysähtyä kertomaan se kaikki kaunis ja hyvä puolisolle, mitä sinussa ja meissä on.

Kirjoitetut tekstit säilyttävät parisuhteen historiaa

Kirjoittaminen voi myös parhaimmillaan luoda kiinnostavaa historiaa, johon voi myöhemmin palata. On ihanaa lukea viestejä seurusteluajoilta. On mielenkiintoista palata eri parisuhteen vaiheiden pohdintoihin myöhemmin, jos ne löytyvät jostain paperilta tai sähköisenä.

Jos kaikki keskustelut käydään sanallisesti, niin asiat helposti unohtuvat, eikä niistä saa enää kiinni vuosien päästä. Eihän sekään toki aina niin huono ole. Jotkut asiat saavatkin unohtua vuosien saatossa. Mutta jo nyt on saanut huomata, että toisinaan on mielenkiintoista palata siihen, millaisia asioita ja miten käsittelimme muutamia vuosia sitten. Jos ne löytyvät kirjallisesta muodosta, niihin on helppo palata. Puhumattakaan siitä, että kauniisiin viesteihin vuosien varrelta on aina ilo palata.

Ei tarvitse olla kirjailija – riittää, että ajatukset löytävät paperille

Vaikka puolisosi olisi vain muutaman metrin päässä, on silti joskus perusteltua kirjoittaa hänelle. Puhuttu ja kirjoitettu kieli ovat erilaisia tapoja viestiä ja parisuhteessa on tilaa monenlaisille viestintätavoille.

Kirjoittaessaan puolisolle ei tarvitse olla Nobel-palkittu kirjailija. Silloin ei hiota pilkkusääntöjä, vaan saa keskittyä kertomaan ajatuksistaan. Ajatuksella kirjoitettu kirje tai vaikkapa sähköposti voi olla sekä kirjoittajalle että lukijalle jotain todella arvokasta.

*****************

Lue myös tekstini: Esterata kuulluksi tulemisen tiellä.

18/09/2013 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
  • 1
  • …
  • 3
  • 4
  • 5

Kategoriat

  • Kommunikaatio (43)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (31)
  • Naiseus ja mieheys (5)
  • Odotukset (11)
  • Oma kasvu (23)
  • Perhe ja vanhemmuus (4)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (32)
  • Tarpeet (15)
  • Tunteet (34)
  • Vertaistuki (8)
  • Yhdessä kasvaminen (48)
  • Yleisiä ajatuksia (43)

Uudet artikkelit

  • Aikuinen anoppi
  • Riitänkö minä? -paniikki
  • Parisuhdeohjaussivustoni
  • Lämmin ja pehmeä
  • Loppuiko empatia?

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen parisuhdeohjaaja Tiia Brockman. Meidän parisuhde alkaa vuodesta 2005. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa parisuhde- ja perheteemaisia löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää neljä lasta. Tutustu myös uudempaan parisuhdeohjaus.fi -sivustooni. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta