Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
Tägi:

yhdessä kasvaminen

SitoutuminenYhdessä kasvaminen

Mitä kaikkea hääpäivä mukanaan toi?

Kirjoittajalta Tiia 04/08/2016

Kesä on häiden aikaa ja jäin pohtimaan, mitä kaikkea hääpäivään liittyy. Meidän häistä tulee kuluneeksi pian 8 vuotta. Mietin, mitä kaikkea sellaista päivä toi mukanaan, jota en osannut ennen häitä aavistaa.

Häät olivat ensimmäinen hetki, jolloin todella otimme vastuun juuristamme. Ennen häitä sitä toki oli aika nuori, mutta muutenkin ajatteli, että vastuu yhteydenpidosta sukuun lepää omien vanhempien harteilla. Häiden myötä tilanne kuitenkin muuttui. Kutsuimme sukujamme paikalle, lähetimme kiitoskortit ja sitten myös joulukortit. Ennen häitä olin ajatellut, että omat hyvän joulun toivotukset menevät kyllä vanhempien kortin mukana, mutta häiden jälkeen oli aika siirtyä kantamaan oma vastuunsa suhteessa sukuihin. En ajattele sitä millään muotoa negatiivisena asiana, mutta isona muutoksena. Vastuu yhteydenpidosta sukuun ei enää levännyt muiden harteilla.

Häiden myötä myös selvemmin tunsi kuuluvansa sekä omaan sukuunsa että puolisonsa sukuun. Meistä tuli oma yksikkö, mutta sukupolvien ketjussa. Ketjussa, joka oli muovannut meitä molempia paljon vuosien varrella ja jota lähdimme punomaan eteenpäin. Vasta häiden ja vuosienkin myötä on alkanut tiedostaa juurensa selvemmin. Ei ole puhdasta pöytää, mistä aloittaa, vaan me olemme juuriemme muovaamat. Siinäkään ei ole itsessään mitään negatiivista, mutta ennen häitä en tajunnut sitä, että uusi avioliitto lepää pitkien juurien päällä.

Häät tekivät meistä yksikön. Parivaljakon, joka vuosien myötä on kasvanut isommaksi perheeksi. Häitä ennen en osannut sitä ajatella, miten isosta muutoksesta on kyse, kun kaksi tulee yhdeksi. Miten isoja päätöksiä tulisimme vuosien myötä tekemään yhdessä. Valintoja, joissa päätös olisi kokonaan meidän kahden vastuulla. Arkea, lomia ja lukuisia hetkiä, joista vastaamme yhdessä. Vastuun määrää ei varmasti silloin tajunnut ja hyvä niin. Kapeat olivat hartiat vastuuta kantamaan, mutta onneksi on saanut opetella yhdessä, vaikka virheitäkin on monta matkalle mahtunut.

Prinsessahäät ja itkuvirret morsiamelle kertovat vastakkaisia puolia häiden merkityksestä. Hääpäivässä unelmat ja menneet kohtaavat ja aloittavat jotain uutta. Jotain, mitä ei sillä hetkellä osaa aavistaa. Jotain kauniimpaa ja raskaampaa kuin olisi koskaan osannut kuvitella. Jotain huikeampaa. Ei ole hyvä ihmisen yksin. Kaksin on mahdollista löytää niin paljon, kun vaan rohkein ja nöyrin sydämin lähtee tutustumaan puolisoonsa ja itseensä, juuriimme ja unelmiimme.

04/08/2016 1 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
KommunikaatioTunteetYhdessä kasvaminen

Avoinna

Kirjoittajalta Tiia 17/07/2016

Uskallan antaa sinun katsoa sisääni.

Avoinna ovat tänään
ajatukseni,
tunteeni,
pelkoni,
kysymykseni,
huoleni,
toiveeni.
Menneet,
tämänhetkiset
ja tulevat.
En pelkää.
Luotan, että olet siinä.

Avoimuus ja luottamus ovat pari. Vaatii valtavasti luottamusta olla toiselle ihan avoin.

Olen miettinyt kuluneita vuosia. Seurusteluaikoja, joilloin toisaalta uskalsi ja halusi kertoa paljon itsestään. Mutta kaunisteli kuitenkin totuutta. Eikä oikeastaan edes tiennyt, kuinka mustia pisteitä itsestä voi löytyä.

Olen miettinyt ensimmäisiä avioliittovuosia. Jolloin pinnan alla kyllä ryöppysi, mutta ulospäin ei ollut rohkeutta paljastaa läheskään kaikkea sitä, miltä tuntui. Mitä olisi toivonut. Mitä pelkäsi. Mitä olisi halunnut kysyä. Näkyi vain, että pinta poreili, mutta ei paljoakaan siitä, mitä oli pinnan alla.

Vuosia sen jälkeen. Kun askel askeleelta on oppinut luottamaan enemmän ja enemmän sinuun. Avaamaan itseään. Kertomaan. Ja kuulemaan. Vaikka välillä edelleen pelottaa, niin päivä päivältä kuitenkin vähemmän. Miten paljon on saanutkaan sen myötä, kun on saanut avoimesti jakaa syvätkin tunteensa ja ajatuksensa.

Kuinka helppo onkaan silloin hengittää, rakkaani, kun ei tarvitse piilotella mitään.

17/07/2016 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
KommunikaatioTunteetYhdessä kasvaminen

Pidän sinusta

Kirjoittajalta Tiia 24/05/2016

Ärsyttää. Usein huomaa, että joku toisen käytöksessä ärsyttää. Miksi se toimii niin? Miksi se sanoo niin? Miksei se hoksaa ajatella tätä? Miksi se ei huomaa tätä? Etenkin, jos itse on väsynyt tai vähänkään pahalla päällä, niin hermot puolisoon menee helposti.

Kuitenkin on paljon hetkiä, jolloin sitä niin pitää toisesta. Ne hetket vaan eivät yleensä ole niin näkyviä. Harvemmin pääsee iloinen huudahdus, että minä niin pidän tuosta sinun käytöksestä. Huudettua tulee niinä ei niin hyvinä hetkinä. Harvoin muistaa kiittää.

Tämä kirjoitus on omistettu niille kaikille hetkille, joka päivälle, jolloin niin pidän sinusta. Ja sille oivallukselle, että sen lisäksi, että rakastan sinua, pidän sinusta. Pidän sinusta kovasti sellaisena kuin olet. Vaikka joskus on päiviä, että se ei siltä näytä.

Sanotaan, että ne piirteet, joista toisessa aluksi erityisesti pitää, alkavat myöhemmin ärsyttää. Se on arjessa herkästi totta. Vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa, mutta erilaisuus ajan myötä myös rassaa. Silti se ei muuta sitä perustaa, että pidin kovasti siitä miehestä, jonka tapasin vuosia sitten ensi kertaa. Ja pidän sinusta edelleen valtavasti.

Pidän hymystäsi. Kun puhut, sitä on ilo kuunnella. Nautin keskusteluista kanssasi. Olen ylpeä siitä, millainen olet. Olen kiitollinen, kun hoidat yhteisiä asioita. Arvostan seuraasi. Olen onnellinen lähelläsi.

Pidän sinusta.

24/05/2016 1 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail

Kategoriat

  • Kommunikaatio (44)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (31)
  • Naiseus ja mieheys (5)
  • Odotukset (11)
  • Oma kasvu (23)
  • Perhe ja vanhemmuus (4)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (32)
  • Tarpeet (15)
  • Tunteet (34)
  • Vertaistuki (8)
  • Yhdessä kasvaminen (48)
  • Yleisiä ajatuksia (43)

Uudet artikkelit

  • Aikuinen anoppi
  • Riitänkö minä? -paniikki
  • Parisuhdeohjaussivustoni
  • Lämmin ja pehmeä
  • Loppuiko empatia?

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen Tiia Brockman ja meidän avioliitto alkaa vuodesta 2008. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää kolme lasta. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta