Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta
Tägi:

parisuhde

KommunikaatioSeksiTunteet

Ihanaa lämpöä

Kirjoittajalta Tiia 14/12/2018

Henkinen läheisyys fyysisen yhteyden pohjana

Blogiin tuli joku aika sitten kysymys, miksi en kirjoita seksistä. Jäin miettimään asiaa. Syitä on monia, miksi seksistä ei ole tullut kirjoitettua. Suurin syy varmasti on, että kirjoitan siitä, mitä kulloinkin pohdin. Henkinen yhteys ja keskusteluyhteys puolisoiden välillä ovat minulle fyysisen yhteyden pohja. Kuten vanhempien parisuhde on lasten koti, niin henkinen läheisyys on fyysisen yhteyden huolella rakennettu ja lämpimän pehmoinen kotipesä.

Sanoittamisen haasteet ja kauniit sanat

Toinen syy on oikeiden sanojen löytäminen. Seksi on minulle kaunista. Miten siitä osaisi puhua niin, että löytäisi lempeät ja lämpimät sanat: herkät ja vahvat yhtä aikaa? Synonyymihaku sanalla seksi tuotti yli 100 synonyymia, mutta ilmaisut eivät olleet makuuni. En löydä sanottavaa hässimisestä. Miksi seksistä on niin kovin vähän upeita sanoja? Rakkaus ja intohimo ovat kuin mahtava taidemaalaus tai henkeäsalpaavan hieno luonnonmaisema. 

Hellyys arvokkaana perustana seksille parisuhteessa

Kolmas syy on, että seksin sijaan minusta tärkempää on puhua hellyydestä. Hellyys on niin arvokas asia, että nimenomaan siitä pitäisi puhua paljon enemmän. Lämpimästä rutistuksesta, kainalossa köllimisestä, arjessa ohikulkiessa vaihdetuista suukoista, yhteisen peiton alla nukkumisesta, kuulumisten vaihdosta sylikkäin. Runsaasta hellyydestä on helppo matkata seksiin, kun siltä molemmista tuntuu. Tai sitten jäädä vaan loikoilemaan hellyyden lämpöön. Siinäkin on hyvä olla. Mikä nyt milloinkin mukavalta tuntuu.

Huumori ja leikillisyys seksissä

Mitä kuitenkin haluan sanoa seksistä, on puhua huumorista. Minulle seksi on ihan parhainta inside-huumoria. Kun suhteen tila on läheinen ja turvallinen, seksi on hauskaa, nautinnollista ja virkistävää. Ihan mahtavaa hyvän mielen yhdessäolemista. Leikillistä ja läheistä, hullua hassuttelua, voimakasta yhteyttä, olemisen luontevuutta, stressitöntä keveyttä, huimaa huipentumista.

Seksi on intiimi jaettu maailma puolisoiden välillä

Vielä nousee mieleen, että seksi on henkilökohtaista: meidän kahden jaettu maailma. Herkkää ja syvällistäkin, kauneutta, jota ei halua pilata tai tahrata. Se antaa voimia väsyneenä, tuo toivoa synkällä hetkellä, rentouttaa, tuo meitä lähemmäs toisiamme ja saa kukoistamaan. Se on ihanaa lämpöä. Meidän oma takkatuli tai nuotio, jonka äärellä saamme yhdessä lämmetä ytimiämme myöten.

***************

Lue myös Susanna Syldin Tunneseksi-kirjasta kirjoittamani blogiteksti.

14/12/2018 5 kommenttia
1 FacebookTwitterWhatsappEmail
VertaistukiYhdessä kasvaminen

Läheisyys

Kirjoittajalta Tiia 07/10/2018

Haasteena läheisyyden ylläpitäminen arjessa

Vietimme viikonlopun parisuhdetapahtumassa. Siitä nousi halu kirjoittaa läheisyydestä. Arjessa juuri läheisyyden ylläpitäminen on usein haastavaa. Henkinen ja fyysinen etäisyys hiipii herkästi arjen kiireen ja väsymyksen keskellä puolisoiden väliin.

Miltä läheisyys tuntuu?

Mietin, miten kuvailisin läheisyydentunnetta? Se on lämmin, suora, helppo, luonteva, rento ja hyvä olo kumppanin kanssa. Kuin maailman mukavin vaate päällä. Mikään ei kiristä, paina tai ahdista.

Miten läheisyys syntyy?

Mietin myös, miten läheisyydentunne syntyy? Keskustelemalla: jakamalla ajatuksia, tunteita, havaintoja, menneitä, toiveita ja antamalla läsnäoloaikaa toiselle. Olemalla lähellä: silittämällä, halaamalla, hieromalla ja suukoilla. Läheisyys syntyy myös kuuntemalla, empatialla ja huomioimisella. Se syntyy kohtaamalla kipeitä asioita yhdessä ja hoitamalla haavoja yhdessä.

Parisuhdetapahtumat läheisyyden vahvistajana

Parisuhdetapahtumien kauneus on keskustelemisen ja turvallisen ilmapiirin hyvä, positiivinen kupla. Hetki, joka on rauhoitettu kohtaamiselle oman puolison kanssa ja yhdessä jakamiselle toisten pariskuntien kanssa. Läheisyys vahvistuu parisuhdetapahtumassa sen kautta, että saamme yhdessä tukea muita ja voimme itse saada tukea muilta pariskunnilta. Kokea asioita yhdessä ja käsitellä niitä yhdessä. Saadaan oppia yhdessä. Nauraa ja toisinaan itkeäkin yhdessä. Saadaan uskaltaa mennä syvälle yhdessä.

Läheisyyden lämpö ja sen kantava voima arjessa

Läheisyys on yksi elämän hienoimpia tunteita. Se on seesteisyyttä, syvyyttä, riittävyyttä, turvallisuutta, herkkyyttä ja hellyyttä. Parisuhdetapahtuman jälkeen askel on kevyt ja käsi toisen kädessä on lämpimässä ja lujassa otteessa. Arki tulee taas. Mutta läheisyys on lujittunut ja halu ja ymmärrys vaalia läheisyyttä arjen keskellä on taas vahvistunut. Läheisyyden lämpö jää sydämeen.

*******************

Lue myös tekstini Arvostus on ydintarve parisuhteessa.

07/10/2018 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Naiseus ja mieheys

Vähän feminismiä

Kirjoittajalta Tiia 13/05/2017

Naiset tekevät yhä enemmän – myös kotona

”YK on laskenut, että naiset tekevät 66 prosenttia kaikesta työstä maailmassa, saavat 10 prosenttia maailman yhteenlasketuista tuloista ja omistavat 1 prosentin maailman yhteenlasketusta omaisuudesta. ” Kiinnostuksen alla on viime aikoina ollut kirja Liian tunnollinen (Tinni Ernsjö Rappe & Jennie Sjögren, 2005), josta edellä oleva lainaus on peräisin. Miten tämä asia liittyy parisuhteen hoitamiseen?

Liian tunnollinen nainen parisuhteessa

Kaikille on tuttu fakta, että naiset tekevät enemmän kotitöitä kuin miehet. Liian tunnollinen kirjan mukaan vuonna 2002 tämä ero oli suomalaisilla työssäkäyvillä naisilla ja miehillä lähes puolitoista tuntia päivässä. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tuoreempaakin tietoa, että ero on jonkin verran kaventunut, mutta naisten kokonaistyöaika (ansiotyöt- ja kotityöt yhdessä) on suurempi kuin miesten. Jos lasketaan pyöreästi tunti päivässä enemmän hommia naiselle kuin miehelle, se tekee vuodessa 365 tuntia. Mitä kaikkea äiti-ihminen ehtisikään tehdä tuossa 365 tunnissa?

Mielessä on viime aikoina pyörinyt ripaus varmasti ihan tervettä feminismiä. Olen tyypillinen liian tunnollinen nainen. Toisten tarpeet nousevat mieleen huomattavasti herkemmin kuin omat, ne ovat mielessä lähes koko ajan. Antaminen on minulle huomattavasti helpompaa kuin saaminen, ottamisesta nyt puhumattakaan. Hoidan tunnollisesti turhan monet hommat. Mitä asialle pitäisi tehdä vai tarvitseeko sille tehdä mitään?

Tunnollisuuden hyvät puolet – ja varjopuolet

Liika tunnollisuus vetää herkästi parisuhdetta vinkuralleen. Sitä ottaa liikaa vastuuta, uhrautuu liikaa, ylikuormittuu liikaa ja vaatii itseltään liikaa. Silti en halua yhtään vähätellä tunnollisia naisia. Tunnollisuus pitää monta asiaa pystyssä ja hyvin pitääkin. Olen ylpeä luotettavuudesta, ahkeruudesta, halusta antaa ja taidosta kantaa vastuuta. Mutta minua ketuttaa liika väsyminen, oman tilan puute, omien tarpeiden jääminen muiden tarpeiden jalkoihin, luovuuden ja hauskuuden jääminen hommien alle, rohkeuden turha patoaminen virheiden pelon takia ja positiivisen palautteen vähäisyys.

365 tuntia omaa aikaa

Näin äitienpäivän alla rohkaisen tiedostamaan nämä 365 tuntia ja ottamaan mukaan vähän feminismiä. Ne 365 tuntia ovat kyllä tosi arvokasta työtä, mutta ehkä niistä osan voisi käyttää

lepäämiseen,
omaan tilaan,
omiin tarpeisiin,
luovuuteen,
hauskuuteen,
rohkeuteen
ja saada vielä hyvää ja kaunista palautetta kaupan päälle.

Terkkuja miehille!

******************

Lue myös tekstini Äitihaava-kirjaan liittyen.

13/05/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
KommunikaatioYleisiä ajatuksia

Kiltteyden voima

Kirjoittajalta Tiia 15/04/2017

Aito kiltteys on viisautta, ei sinisilmäisyyttä

Luin Stefan Einhornin kirjan Aidosti kiltti (2005) ja se resonoi voimakkaasti ajatusteni kanssa. Tämä postaus on kokonaan kirjan pohjalta. Einhorn tuo esille monin vaikuttavin faktoin, tutkimuksin ja esimerkein, että aito kiltteys on sekä yksilön oma etu että yhteisön etu ja minusta myös mitä suurimmassa määrin parisuhteen etu. Aidolla kiltteydellä ei ole Einhornin määritelmän mukaan mitään tekemistä naiivin, hyväuskoisen tai hömelön toiminnan kanssa. Aito kiltteys vaatii älyllistä, harkitsevaista, arvostelukykyistä ja eettistä pohdintaa, runsasta empatiaa ja toisen ja myös omien tarpeiden ymmärtämistä ja kunnioittamista. Aidosti kiltti uskaltaa asettua vääryyttä vastaan, kun tarve vaatii, eikä pakene vastuuta.

Hyvä kiertämään – anteliaisuus hyödyttää kaikkia

Kirjan mukaan aidosti kiltti pyrkii hyviin tekoihin ja anteliaisuuteen. Ei välttämättä epäitsekkyyttään, vaan koska ymmärtää, että hyvä kannattaa laittaa kiertämään. Se ei ole keneltäkään pois ja hyvä palaa aikanaan myös itselle muodossa tai toisessa. Aina voi tehdä jotain hyvää toista tukeakseen tai auttaakseen. Ja hyvät teot vievät myös omaa elämää hyvään suuntaan.

Anteliaisuus näkyy arjen teoissa ja sanoissa

Millaisissa asioissa sitten on aidosti kilttiä olla antelias? Einhorn antaa vakuuttavan listan. Antelias kannattaa olla esimerkiksi kiitoksen, rohkaisun ja kunnian jakamisessa toisille sekä myös rakkaudella annetussa, rakentavassa kritiikissä ja toisaalta omista puutteistaan kertomisessa toisille. Kannattaa olla antelias reilussa iloitsemisessa toisen menestyksestä ja neuvojen kysymisessä toisilta. Mikään näistä ei maksa mitään, eikä ole oikeasti meiltä pois. On päinvastoin saituutta olla niitä tekemättä ja antamatta, eikä se johda omaankaan hyvään. Antaessaan saa hyvää mieltä, yhteistyötä ja vastavuoroisuuttakin. Tärkeintä kuitenkin on, että olisimme anteliaita toisen kohtaamisessa: näkemisessä ja kuulemisessa.

Priorisoi, tee hyvällä mielellä ja laita hyvä leviämään

Kirjassa rohkaistaan myös kehittämään priorisointikykyämme. Kun on harkinnut, mikä asia menee etusijalle, tekemään sen sitten hyvin ja rakkaudella. Toinen asia, mihin rohkaistaan, on tekemään hieman ekstraa hyvän mielen vuoksi. Esimerkiksi, jos lupaa hoitaa jonkun homman ja hoitaa siihen vielä jonkun pienen homman päälle, se ilahduttaa varmasti puolisoa erityisesti. Kolmas asia, mihin kirja rohkaisee, on se, että aina voi tehdä jotain ja kaikkeen voi vaikuttaa jollain tapaa. Hyvä leviää hyvää tekemällä. Vaikka se kuulostaa naiivilta, uskon, että se on totta. Lopuksi totean, että kannattaa lukea koko kirja. Aidosti kiltti oli rohkaisevaa ja innostavaa luettavaa kaikkiin ihmissuhteisiin.

”Elämä on niin viisaasti järjestetty,
ettei kukaan tosissaan voi yrittää auttaa toista
auttamatta samalla itseään.”
-Ralph Waldo Emerson


”Vastuumme muista ihmisistä on loputtoman suuri.
Sen ajatteleminen voi tuntua musertavalta.
Mutta tuon tosiseikan tulisi pikemminkin
saada meidät tuntemaan itsemme merkityksellisiksi ja vastuullisiksi.”
-Stefan Einhorn

**************

Tutustu myös parisuhdeohjausblogiini.

15/04/2017 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
SitoutuminenTarpeetTunteet

Mustankipeä

Kirjoittajalta Tiia 28/03/2016

Mustankipeä on kuvaavampi sana kuin mustasukkaisuus

Mustasukkaisuus sanana ei ole riittävän tehokas kuvaamaan mustasukkaisuuden tunnetta. Se on liian kepeä. Mustankipeä on selkeästi parempi – kipeää ja mustaa.

Miksi mustasukkaisuus on olemassa?

Olen yrittänyt viime aikoina ymmärtää mustasukkaisuuden tunnetta. Olen lukenut aiheesta ja yrittänyt tajuta, miksi niin viheliäinen tunne edes tarvitsee olla olemassa. Mustasukkaisuudellahan ei voita mitään, sillä se ei oikeasti auta. Se ei muuta asioita paremmaksi, päinvastoin. Yleensä se pahentaa niitä epäluuloisuudellaan ja epäluottamuksellaan.

Olisiko helpompaa, jos mustasukkaisuuden tunnetta ei olisi olemassa? Olisi varmasti. Ei olisi sitten menettämisen pelkoa eikä epäluottamustakaan. Kuitenkaan ei ole olemassa syvää rakkautta ilman menettämisen pelkoa ja jonkinlaista riippuvuutta. Ei voi välittää ja olla välittämättä yhtä aikaa. Jos ei voisi rakastaa todella paljon, ei maailma silloinkaan hieno paikka olisi, vaikka mustasukkaisuutta ei sitten ehkä olisikaan olemassa.

Mustasukkaisuus ei ole häpeällinen tunne

Jokaiseen parisuhteeseen kuuluu varmasti välillä mustasukkaisuuden tunteita. Olen tajunnut, että se ei ole häpeällistä ja tunnetta ei tarvitse piilottaa tai naamioida. Vaistomainen reaktiohan on piilottaa koko tunne, mutta se ei ainakaan auta mitään. Todellisten tunteiden piilottelu vain lisää epäluottamusta puolin ja toisin.

Mitä mustankipeyden taakse kätkeytyy?

Jos mustasukkaisuus painaa mieltä, juuri silloin on tärkeintä puhua niistä aidoista tunteista mustankipeyden takana. On tärkeää miettiä yhdessä, ovatko molempien tarpeet saaneet täyttyä vai ovatko ne jääneet liian vähäiselle huomiolle kaikkien muiden asioiden takia? Olemmeko muistaneet pitää läheisyyttä ja keskusteluyhteyttä yllä? Olemmeko avoimia? Ovatko jotkin asiat tabuja? Pystymmekö puhumaan kaikista tunteista, peloista ja huolistakin?

Luottamusta ei voi rakentaa ripustautumalla

Varmasti mustasukkaisuuteen on toisinaan syytä, mutta uskon, että usein siihen ei ole varsinaista syytä. Se kertoo, että nyt on aika vahvistaa lämpöä ja turvaa välillämme, työstää omia kipuja ja kuunnella toinen toista. Keskustella siitä, missä mennään, mitä ajattelet? Ripustautuminen ei auta mitään. Toista ei voi sitoa. Mutta toinen toisensa voi oppia tuntemaan hyvin.

Voi luottaa toiseen ja antaa toiselle tilaa, mutta samalla myös tuoda omat tarpeensa ja haavoittuvaisuutensa julki toiselle. Kun rakastaa, ei halua tahallaan satuttaa toista. Jokainen meistä tarvitsee omaa tilaa ja aikaa. Kuitenkin yhtä lailla tarvitaan myös aikaa ja tilaa läheisyydelle parisuhteessa. Se meinaa aina joskus unohtua arjen tiimellyksessä.

Mustasukkaisuuteen paras lääke on puhuminen

Mustankipeyteen on lääke. Se on puhuminen. Sen avulla kipu ja musta saadaan vähenemään ja tilalle lisää läheisyyttä ja maailman kaikki värit. On siinä mustakin mukana, mutta vain yhtenä värinä kaikkien muiden värien joukossa.

Kannattaa muistaa, että on erityisen hienoa, kun uskaltaa puhua mustastakin. Se on suurinta luottamusta, ettei tarvitse piilottaa mitään väriä elämästään.

******************

Tutustu myös uudempiin teksteihini parisuhdeohjaussivustollani.

28/03/2016 0 kommenttia
1 FacebookTwitterWhatsappEmail
KommunikaatioTunteet

Tunteet ja järkikin

Kirjoittajalta Tiia 02/10/2013

Tunteet parisuhteessa – ihanaa ja kamalaa yhtä aikaa

Ihanat ja kamalat tunteet – ne saavat parisuhteessa välillä kaiken sekaisin, niin hyvässä kuin huonossakin. Tunteilla suhde yleensä aloitetaan; eteenpäin sitä yleensä jatketaan sekä tunteilla että järjellä. Vuosien myötä toivottavasti tunteiden kanssa opetellaan elämään, niitä opetellaan tunnistamaan ja käsittelemään. Tunteet näyttelevät isoa roolia parisuhteessa. Olisi hyvä, että tunteiden rooli olisi molemmille myös tiedon ja järjen kautta käsiteltynä tuttu.

Tarvitseeko tunteita hillitä järjellä?

Tunteita ei sovi vähätellä. Ne ovat arvokkaita ja upea asia ihmisyydessä. Onko tunteita syytä kuitenkin joskus hillitä järjellä? Varmasti joskus tunteiden määrää on hyvä yrittää hillitä, mutta sanoisin, että erityisesti niihin liittyviä tekoja on syytä hillitä. Kaikille tunteille pitäisi olla tilaa ja tunteita ei kannata tukahduttaa. Niistä johtuvia tekoja on syytä miettiä mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja viimeistään jälkikäteen, koska tunteet voivat herkästi johtaa ylilyönteihin, mutta myös alilyönteihin.

Negatiiviset tunteet eivät ole parisuhteen loppu

Parisuhteessa tavoite saa olla, että positiivisia tunteita olisi enemmän kuin negatiivisia. Kuitenkin, jos uskalletaan olla aitoja, parisuhteessa on päivittäin myös negatiivisia tunteita. Negatiiviset tunteet eivät kuitenkaan suoraan tarkoita, että ollaan eron partaalla, ne vaan ovat osa elämää. Tunteiden kanssa täytyy oppia elämään parisuhteen arjessa, sanoittamaan niitä ja käsittelemään niitä, mutta toisaalta näkemään, että ne eivät ole kaikki ja koko totuus parisuhteesta. Myös järjelle on tilaa.

Järjen merkitys parisuhteen arjessa

Parisuhteessa on hyvä nähdä asioita myös järjen kautta. Kaikki päivät eivät ole upeita ja mahtavia. Välillä elämä on ärsyttävää, inhottavaa, surullista ja rasittavaa – oli sitten parisuhteessa tai ei. Parisuhteessa jopa onneakin kannattaa ajatella välillä järjellä.

Vaikka tänään juuri olisi riitaisa päivä, voi myös miettiä, mitä muuta meillä on? Ehkä ihanat lapset, ehkä hyvä, uskollinen puoliso, ehkä loppujen lopuksi tosi hieno ja täysin kehityskelpoinen parisuhde. Usein paljon hyvää. Negatiiviset asiat vaan saattavat sumentaa hyvien asioiden näkemisen, etenkin jos negatiivista painolastia on kertynyt paljon ilman, että sitä käsitellään.

Lupaus kestää tunteiden vaihtelua

Avioliittoon mennessä olemme tehneet lupauksen, että olemme lähtökohtaisesti naimisissa loppuelämämme. Olemme sitoutuneet sopimukseen, jonka tarkoitus on toimia silloin, kun tunteet vaeltelevat omia ratojaan. Minusta sopimus on suhteellisen viisas. Se suojaa siltä, että emme eläisi kriisihetkissä liikaa tunteiden ohjaamina. Uskon, että on perusteltua satsata tosissaan parisuhteeseen ja yrittää parhaansa. Uskon vankasti, että satsauksen tuloksista saa nauttia sekä tunteet että järki.

Rakkaus ja onnellisuus eivät synny itsestään

Rakkauden ja onnellisuuden tunteetkin ovat ja saavat olla parisuhteessa tärkeitä. Ei parisuhde ole hyvä ja onnellinen ilman niitä. Niitä tunteita voi kuitenkin hoitaa järjelläkin. Saa järjestää kalenteri kädessä mukavia hetkiä, aikaa parisuhteelle, antaa huomiota arjessa ja pitää huolta suhteesta. Rakkauden- ja onnellisuudentunteiden ei tarvitse tulla itsekseen. Toki ne voivat ja saavat tulla, mutta niiden syntymiseen ja ylläpitämiseen voi myös vaikuttaa omalla asenteellaan ja teoillaan.

Erilaiset tunneskaalat aiheuttava haasteita

Tunneskaala, tunteiden määrä ja tunteiden merkitys voivat olla puolisoilla ja puolisoille erilaisia. Voi olla, että toisella puolisoista tunteiden skaala on 1-100 ja toisella taas 1-5. Toisille tunteiden luokat ovat esimerkiksi valkoinen, keltainen, punainen, ruskea ja musta. Toisella ne lähtevän aniliininpunaisesta, hailakan vaaleanpunaisesta, tummanpunaisesta, ruosteenpunaisesta ja jatkuvat siitä vielä 96:een eri sävyyn.

Jos tunteiden skaala on puolisoilla erilainen, koettu määrä eri ja tunteet ovat eri tavalla merkityksellisiä puolisoille, on todennäköistä, että siitä seuraa haasteita ja väärinkäsityksiä. Voi olla, että toinen kokee asiat vahvasti tunteiden kautta ja toiselle se ei ole samalla tavalla merkityksellistä. Voi olla, että toiselle on luontevampaa puhua tunteista kuin toiselle. Puhumatta emme kuitenkaan varmasti ymmärrä toinen toistamme tunneasioissa.

Kohtaaminen tunnetasolla tuo läheisyyttä

Luemme myös puolisomme tunteita herkästi väärin. Puolisosta usein näkee jo päällepäin, että nyt hänellä on joku tunne, mutta emme välttämättä tunnista sitä oikein tai ainakaan ymmärrä täsmällisesti. Välillä emme edes osaa tai halua itse tunnustaa puolisollemme, että mitään tunnetta olisi, vaikka puoliso selvästi näkisi, että joku tunne siellä nyt on.

Tunneasioissa itsetuntemus onkin isossa roolissa. Jos emme itse tunnista, miltä nyt tuntuu, on sitä mahdotonta kertoa puolisollekaan. Myös itsehillintä on tärkeää muun muassa siksi, että emme lähtisi niin herkästi puolison negatiiviseen tunnetilaan mukaan.

Tunnetasolla kohtaaminen on parisuhteessa valtavan tärkeää, että ei puhuttaisi pelkästään asioista vaan myös niihin liittyvistä tunteista. Toista ei pääse kunnolla lähelle, jos ymmärrystä ja yhteyttä ei synny myös tunteiden tasolla ja läheisyyttä on usein vaikea kokea ollenkaan. Tunteiden käsitteleminen voi olla pelottavaa, mutta se on niin valtavan tärkeää, että sitä ei kannata jättää pelon takia tekemättä. En usko, että on olemassa onnellista parisuhdetta ilman tunnistettuja ja tunnustettuja tunteita – sekä myös järkeä.

****************

Lue myös tekstini: Miksi mies ei puhu tunteistaan?

02/10/2013 0 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail
Yleisiä ajatuksia

Miksi perustin blogin avioliiton hoitamisesta?

Kirjoittajalta Tiia 21/08/2013

Minusta parisuhteen hoitamisesta puhutaan yllättävän vähän suhteessa siihen, miten isosta asiasta on kyse. Moniko meistä ei pidä yhtenä tärkeimpänä unelmanaan onnellista parisuhdetta? Kuinka usein siitä kuitenkaan puhutaan vakavasti, miten sellaisen saisi? Kuinka moni on saanut lapsen ja lähtenyt lapsiperhe-elämään lukematta ainuttakaan vauvaopasta? Kuinka moni on astunut avioliittoon ja lähtenyt avioliittoelämään lukematta ainuttakaan parisuhdeopasta? Haluan pohtia kirjoituksillani aihetta ja toivottavasti herättää keskustelua. En kuvittele löytäneeni koko totuutta. Mutta koen löytäneeni jotain.

Parisuhteen hoitaminen on teema, joka on pitkään kiehtonut minua. Luen mielelläni aiheesta. Minusta on mielenkiintoista keskustella parisuhteen hoitamisesta sekä puolison että ystävien kanssa. Keskusteleminen ja vertaistuki ovat hienoja juttuja. Ja koska tykkään kirjoittaa, niin minusta on hauskaa pohtia parisuhdetta ja siihen liittyviä oivalluksia kirjoittaen. Avioliittoleireistä on myös hyviä kokemuksia. Mutta ennen kaikkea, olen naimisissa. Perustavin kokemukseni parisuhteesta perustuu meidän parisuhteeseen.

Se on vielä sanottava, että turhaa ryppyotsaisuutta en kannata ollenkaan, vaikka välillä on aika puhua vakavasti. Huumorille on paljon käyttöä avioliitossa ja usein on aika nauraa itselleen. Toivon, että osaisin välittää myös sen ajatuksen blogissa. Ettei homma menisi ryppyotsaiseksi kurtisteluksi, muttei toisaalta myöskään turhan kepeäksi höpöttelyksi.

Nyt voi herätä kysymys, että montako vuotta avioliittotaivalta rouvalla onkaan takana? Vastaus on puolenkymmentä. Voi myös herätä toinen kysymys. Eikö vuosia pitäisi olla monta kymmentä, että olisi varaa sanoa jotain aiheesta? Tähän vastaan, että asia on arvioitava jokaisen lukijan itse. Lue ja kuuntele. Kolahtaako?

******************

Tutustu myös ensimmäiseen blogitekstiin uusimmalla parisuhdesivustollani: Parisuhdetta kannattaa hoitaa hyvin.

21/08/2013 2 kommenttia
0 FacebookTwitterWhatsappEmail

Kategoriat

  • Kommunikaatio (43)
  • Muualle kirjoitetut tekstit (31)
  • Naiseus ja mieheys (5)
  • Odotukset (11)
  • Oma kasvu (23)
  • Perhe ja vanhemmuus (4)
  • Seksi (2)
  • Sitoutuminen (32)
  • Tarpeet (15)
  • Tunteet (34)
  • Vertaistuki (8)
  • Yhdessä kasvaminen (48)
  • Yleisiä ajatuksia (43)

Uudet artikkelit

  • Aikuinen anoppi
  • Riitänkö minä? -paniikki
  • Parisuhdeohjaussivustoni
  • Lämmin ja pehmeä
  • Loppuiko empatia?

Tietoja kirjoittajasta

Tietoja kirjoittajasta

Onnellinen avioliitto

Olen parisuhdeohjaaja Tiia Brockman. Meidän parisuhde alkaa vuodesta 2005. Nautin kirjoittamisesta, keskusteluista, ymmärtämisestä, lukemisesta, viisastumisesta, kriiseistäkin ja uudelleen rakastumisesta puolisooni. Haluan jakaa parisuhde- ja perheteemaisia löytöjä, pohdintoja ja oivalluksia. Perheemme arkea värittää neljä lasta. Tutustu myös uudempaan parisuhdeohjaus.fi -sivustooni. Kuva: Päivi Mäkelä

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

@2017 - PenciDesign. All Right Reserved. Designed and Developed by PenciDesign


Takaisin sivun yläreunaan
Onnellinen avioliitto
  • Etusivu
  • Arkisto
  • Tietoja kirjoittajasta