Vaikka yhteisiä vuosia on takana jo paljon, moni tunnistaa hetkellisen, lähes paniikinomaisen kysymyksen: Riitänkö minä sinulle?

Riittämättömyyden tunnetta on vaikea kuvailla silloin, kun se ei ole päällä. Kun se iskee, tuntuu kuin oma arvo valuisi viemäristä alas. Olo on vääränlainen, turha ja riittämätön. Ahdistus vie tilaa, eikä mihinkään ole helppo keskittyä. Tulee olo, että kaikki muut ihmiset ovat hauskempia tai parempia kumppaneita.

Mikä avuksi, kun epävarmuus ja ”paniikkiolo” valtaa mielen?

Kun paniikkiolo iskee, kaipaan turvaa ja vakautta puolisoltani. Vahvistusta, että olen hänelle hyvä ja rakas. Kun saan kokemuksen ja vahvistuksen, että riitän, paniikki ja epävarmuus alkaa hälvetä. Hetken päästä on vaikea enää edes kuvitella, että olo oli niin ahdistunut.

Paniikkioloista jää nolo olo. Miten ihminen voi hukata itseluottamuksen ja turvan tunteen monien yhteisten vuosien jälkeen? Miten maa voi kadota jalkojen alta aivan yllättäen?

Mistä riittämättömyyden tunne kumpuaa?

Uskon, että paniikilla on pitkät juuret. Itsetunnon haavat ihmisessä ovat syvällä. Haavat voivat aktivoitua aivan pienestä vuosienkin turvallisuuden jälkeen. Paniikkiolon taustalla voi myös olla väsymystä. Väsyneenä asioiden mittasuhteen kasvavat.

Riitänkö minä -kysymys kaipaa lujaa ja varmaa vastausta. Kun omat voimat eivät riitä vastauksen löytämiseen, kumppani voi olla se kallio, joka muistuttaa: ”Sinä riität.”

Tutustu tästä myös uusiin blogiteksteihin parisuhdeohjaussivustollani. Olen valmistunut vuonna 2022 parisuhdeohjaajaksi ja työskentelen nykyään Oulussa ja etänä parisuhteiden parhaaksi.