Kaunistelua

Tykkään kauniista sanoista kovasti, mutta kaunistelun kannalla en ole yhtään. Asioista on parasta puhua niiden oikeilla nimillä. Sillä tyylillä mörötkin pienenee. Parisuhteen arjessa kaunistelu on myös turhaa, koska kaunisteleminen vie pohjaa asioiden käsittelyltä. Kaunisteleminen tekee ongelmat siloisemmaksi pinnasta, mutta itse ongelmaa se ei silota. Kaunistelun seuraan liittyy usein myös sen paras kaveri, puolustelu.

Jos raivostuu ja huutaa puolisolleen, niin turha on sanoa, että korotin vain vähän ääntä. Jos sanoo ivallisen kommentin puolisolleen, turha on sanoa, että tarkoitin kuitenkin hyvällä. Jos puhuu toiselle väheksyen, on turha sanoa, että sanoin sen vain leikillä. Jos pettää toisen luottamuksen, on turha on sanoa, että vähän meni metsään.

Jos ei voi myöntää ikäviä tekojaan ja sanojaan puolisolle, niin asioita ei voi käsitellä. Ikävä teko tai sana ei muutu kaunistelemalla vähemmän ikäväksi. Kaunistelu vain vaikeuttaa asian käsittelyä, koska kaunisteltuna asia voi näyttää siltä, ettei olekaan mitään anteeksipyydettävää tai käsiteltävää. Pois asia ei silti mene.

Anteeksi, kun raivosin ja huusin sinulle.
Anteeksi, kun puhuin sinulle ivallisesti.
Anteeksi, kun väheksyin sinua.
Anteeksi, kun petin luottamuksesi.

Puhutaan.

Saat anteeksi, rakas.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.