Kaatuiko maailma?

– Meillä on aina tehty tämä näin.

– Ei noin voi ajatella.

– Eihän tuolla tavalla voi toimia.

Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, miten syvässä monet toimintatavat ja käsitykset meissä ovat. Lapsuuden mallit, omat uskomukset ja omalle luonteelle tyypilliset toimintatavat jumahtavat mieleen herkästi totuuksina. Vaikka kuinka haluaisi ajatella, että sitä on tiedostava ja fiksu ihminen, niin silti monet asiat muodostuvat mieleen faktoina, vaikkei niitä olisi sen enempää koskaan miettinytkään. Millainen on ainut oikea tapa täyttää tiskikone, pakata, siivota, hoitaa raha-asioita, ilmaista tunteita tai riidellä?

Totutuista kaavoista on yllättävän hankala päästä eroon. Ja vakiintuneita ajatusmalleja yllättävän hankala tuulettaa. Koska minun tapani toimia ja ajatella on luonnollisesti aito, alkuperäinen ja ainut oikea.

Usein tällaiset asiat eivät kohtaa avioliitossa. Se, miten on itse aikaisemmin tottunut toimimaan ja ajattelemaan, on tuskin sama kuin miten puoliso on tottunut toimimaan ja ajattelemaan. Toki eihän kukaan kaikkea halua tehdä samoin kuin on aikaisemmin tehnyt. Mutta herkästi monta vanhaa toimintamallia kuitenkin jää sen kummemmin kyseenalaistamatta mieleen ainoina ja oikeina.

Luulen, että tällaisten asioiden tiedostaminen on yhteydessä omaan kasvuun ihmisenä. Kun uskaltaa rehellisesti kohdata itsensä, voi kohdata ja kyseenalaistaa myös niitä toiminta- ja ajatusmalleja, joiden suhteen olisi joustonvaraa ja jotka eivät välttämättä olekaan ainuita oikeita tapoja toimia. Kun nämä asiat herkästi aiheuttavat kitkaa parisuhteessa, niin niiden kohtaaminen yksin ja yhdessä tuo ymmärrystä ja rauhaa kotiin.

– Tämänhän voi tehdä näinkin.

– Noinkin voi itse asiassa hyvin ajatella ja sehän taitaa olla jopa fiksumpi ajatus kuin mikä minulla tästä oli.

– No joo, voihan sitä noinkin toimia ja ei siitä maailma kaatunutkaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.