Ihanaa lämpöä

Blogiin tuli joku aika sitten kysymys, miksi en kirjoita seksistä. Jäin miettimään asiaa. Syitä on monia, miksi seksistä ei ole tullut kirjoitettua. Suurin syy varmasti on, että kirjoitan siitä, mitä kulloinkin pohdin. Henkinen yhteys ja keskusteluyhteys puolisoiden välillä ovat minulle fyysisen yhteyden pohja. Kuten vanhempien parisuhde on lasten koti, niin henkinen läheisyys on fyysisen yhteyden huolella rakennettu ja lämpimän pehmoinen kotipesä.

Toinen syy on oikeiden sanojen löytäminen. Seksi on minulle kaunista. Miten siitä osaisi puhua niin, että löytäisi lempeät ja lämpimät sanat: herkät ja vahvat yhtä aikaa? Synonyymihaku sanalla seksi tuotti yli 100 synonyymia, mutta ilmaisut eivät olleet makuuni. En löydä sanottavaa hässimisestä. Miksi seksistä on niin kovin vähän upeita sanoja? Rakkaus ja intohimo ovat kuin mahtava taidemaalaus tai uskomaton luonnonmaisema. Ei jyystämistä tai pökkimistä.

Kolmas syy on, että seksin sijaan minusta tärkempää on puhua hellyydestä. Hellyys on niin arvokas asia, että nimenomaan siitä pitäisi puhua paljon enemmän. Lämpimästä rutistuksesta, kainalossa köllimisestä, arjessa ohikulkiessa vaihdetuista suukoista, yhteisen peiton alla nukkumisesta, kuulumisten vaihdosta sylikkäin. Runsaasta hellyydestä on helppo matkata seksiin, kun siltä molemmista tuntuu. Tai sitten jäädä vaan loikoilemaan hellyyden lämpöön. Siinäkin on hyvä olla. Mikä nyt milloinkin mukavalta tuntuu.

Mitä kuitenkin haluan sanoa seksistä, on puhua huumorista. Minulle seksi on ihan parhainta inside-huumoria. Kun suhteen tila on läheinen ja turvallinen, seksi on hauskaa, nautinnollista ja virkistävää. Ihan mahtavaa hyvän mielen yhdessäolemista. Leikillistä ja läheistä, hullua hassuttelua, voimakasta yhteyttä, olemisen luontevuutta, stressitöntä keveyttä, huimaa huipentumista.

Vielä nousee mieleen, että seksi on henkilökohtaista: meidän kahden jaettu maailma. Herkkää ja syvällistäkin, kauneutta, jota ei halua pilata tai tahrata. Se antaa voimia väsyneenä, tuo toivoa synkällä hetkellä, rentouttaa, tuo meitä lähemmäs toisiamme ja saa kukoistamaan. Se on ihanaa lämpöä. Meidän oma takkatuli tai nuotio, jonka äärellä saamme yhdessä lämmetä ytimiämme myöten.

 

 

3 kommenttia

  1. Muija

    Olipa kauniisti ja tyhjentävästi kirjoitettu. Eikä rakastelun taikaa voi oppia blogeja lukemalla, se pitää yhdessä oman rakkaan kanssa löytää ja kokea ja elää <3

    Vastaa
    • Vaimo

      Kiitos sanoistasi, Muija! Nimenomaan, sanat jäävät valjuiksi, rakastelu on niin vahvasti yhteistä elämistä, kokemista, luottamista ja kasvamista. Sanoja, jotka kirjoitettuna eivät näytä niin suurilta, ne pitää elää todeksi päästäkseen niiden syvyyteen. <3

      Vastaa
  2. Aviovaimo

    Hieno kirjoitus. Kauniisti kuvattu, mitä kahden rakkaan välillä on, sitä on vaikea toisille kuvata. Minusta se onkin kahden ihmisen välinen asia, eikä siitä tarvikaan muille puhua. Se on meidän juttu.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.